Kotimaisen kalastuksen puolesta – hylkeenmetsästys kannattavaksi
On aika miettiä kotimaisen kalan tulevaisuutta ympäristön ja huoltovarmuudenkin vuoksi.
Ammattikalastajat ovat vaikeuksissa hyljekannan nopean kasvun takia. Euroopan Unionin hyljetuotekauppakielto on vähentänyt kiinnostusta hylkeenmetsästykseen, ja metsästyskiintiöstä kaadetaan vain murto-osa.
Pelotteen puuttuessa hylkeet ovat siirtyneet sisäsaaristoon ja rannikolle, missä ne aiheuttavat suurta vahinkoa kalastukselle ympäri vuoden.
EU määräsi hyljetuotteet myyntikieltoon vuonna 2009 keskieurooppalaisten äänillä. Poikkeuksena sallittiin alkuperäiskansojen hylkeenpyynnistä peräisin olevat tuotteet sekä tuotteet, jotka olivat peräisin merellisten luonnonvarojen hoidoksi katsottavasta pyynnistä, kuten Suomessa. Jälkimmäinen poikkeus poistettiin vuonna 2015.
Ottaen huomioon, että kiellon taustalla oli herkkätunteisten kansalaisten huoli liittyen hylkeiden laajamittaiseen kannanhoitoon erityisesti Kanadassa, päädyimme absurdiin tilanteeseen. Kanadalaisten inuiittien hyljetuotteet voidaan edelleen asettaa markkinoille EU:ssa, mutta EU:sta peräisin olevia tuotteita ei saa asettaa markkinoille. Päätös on vauhdittanut Itämeren rannikkokalastuksen alasajoa.
Euroopan komissio keräsi viime vuonna tietoa kauppakiellon vaikuttavuudesta.
Suomi, Ruotsi, Tanska ja Viro ilmoittivat, että hylkeet aiheuttavat suurta vahinkoa paikalliselle kalastukselle. Hylkeenruhojen päätyminen kaatopaikoille on puolestaan vastoin luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hieno luomutuote jää hyödyntämättä.
Alkuperäisyhteisöjä edustavat elimet totesivat, että EU tukee sinisen talouden käsitettä kaikkien muiden elävien luonnonvarojen kestävän käytön osalta paitsi hylkeiden.
Hylkeenmetsästys on haastavaa, kallista ja aikaa vievää. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) nykyinen korvausjärjestelmä harmaahyljeurosten poistamiseksi pyydyksiltä ja ruhojen pois kuljettamiseksi ei toimi.
Kun eläin on ammuttava veteen, jossa se nopeasti uppoaa, ruhon ylös saaminen saattaa edellyttää sukeltajan apua.
Harvalla kalastajalla on nostolaite jopa 300-kiloisen ruhon siirtelyyn tai kaivinkone ruhon maahan hautaamista varten.
Näiden palvelujen ostaminen tullee kalliimmaksi kuin poistosta maksettava korvaus, ja niiden ajallinen yhteensovittaminen on melkeinpä mahdottomuus.
Kalastajille hylkeiden aiheuttamista vahingoista maksettavat korvaukset eivät kata menetyksiä, eivätkä ne tuo kalaa kuluttajien ruokapöytiin.
Hylkeiltä suojautumiseen tähtäävät innovaatiot ovat tärkeitä, mutta 20 vuoden kehitystyöstä huolimatta ne eivät ole vielä riittäviä. Yhä useampi kalastaja joutuu luopumaan ammatistaan hylkeiden takia.
Kotimainen luonnonkala on terveellinen elintarvike pienellä hiilijalanjäljellä, mutta kalastuksen tulevaisuutta tulisi miettiä myös rehevöityneen meremme näkökulmasta.
Kun kalastus estyy, ravinteet jäävät mereen.
Kalastuksen lisääminen on yksi Operaation Ainutlaatuinen Saaristomeri tärkeimmistä toimenpide-ehdotuksista Saaristomeren pelastamiseksi.
Nykytilanteessa tämä ei onnistu. Motivaatiota hylkeenmetsästykseen tulee lisätä toimivin kannustimin.
Suomen tulisi tehdä yhteistyötä erityisesti Ruotsin kanssa hyljetuotekauppakiellon kumoamiseksi. MMM:n korvausjärjestelmää on syytä parantaa.
Yhtenä vaihtoehtona ehdotan, että kunnat palkkaisivat hylkeenmetsästäjiä, joiden palkkakuluista osa voisi tulla harmaahyljeurosten poistamiseen varatuista rahoista. Metsästäjät järjestäisivät ruhojen nostoon ja kuljetukseen tarvittavan kaluston.
Toivon laajaa tukea ja päätöksiä asiapohjalta ammattikalastuksen pelastamiseksi.
Matti Agge
ammattikalastaja, 78 v