Keppiä ja porkkanaa EU:n tuella maaseudulle

Mielipide

Yksi suuri ongelma maaseudun kehittämisessä on Sanna Marinin hallitusohjelman maaseutuosa (2019-2023). Ohjelmassa lisättiin maaseutuohjelmaan kansallista rahoitusta 156 miljoona euroa. Lisärahoituksen vaikutus kohdistuu ympäristökorvauksiin, luonnonmukaiseen tuotantoon ja luonnonhaittakorvauksiin.

Hallitus on unohtanut, että maaseutu muodostuu muustakin kuin edellä mainituista. Suurin hyödyntämätön voimavara on asukkaat syrjäkylissä, esimerkiksi heikosti koulutettuja ja huonosti työllistyviä 50+ naisia. Usein he ovat virallisesti joko työttömiä tai osatyöllistettyjä, vaikka he tekevät koko ajan perhettään ja ympäristöään hyödyttävää työtä palkatta.

Maaseudun kehittäminen tarvitsee kokonaiskuvan ja ymmärryksen yhteisestä edusta. Näyttää siltä, ette sellaisia malleja ei ole tuotettu, jotka ovat realistisia ja joita voidaan kokeilla koko maassa. Innovaatiot pitää ulottaa koskemaan myös immateriaalista eli luovaa osaamista ja maaseudun asukkaiden omaa luontaista toimintaa, kuten kutomista ja marjastusta. Syrjäkylien toiminnan sydän ja keuhkot ovat kyläkoulut.
Keppi-projektista mallia

Maaseutu tarvitsee oman Keppi-projektinsa (Kulttuurin ja luovuuden erityisprojekti, joka toteutettiin valtion erityisrahoituksella vuonna 1997, Suomen täyttäessä 80 vuotta. Projektista on kirja: Pieni Kulttuurikirja, (Otava 1999). Kuka ottaisi vastaavalla idealla hankkeen ohjaksiin? Tällä hetkellä ei kukaan.

Keppi-projektin mallin pohjalta pitäisi kehittää järjestelmällisesti niin kansallisella kuin EU-rahalla maaseudun omaehtoista kulttuuritoimintaa – ei rahoittajan tai kulttuurilaitosten näkökulmasta – vaan enemmänkin ITE-taiteen lähtökohdista tuottaa omaehtoista taidetta osana muuta maaseudun yrittämistä. ITE-taitelijoille taide on enemmän elämäntapa kuin mestariteoksia tai mestareita. Ideaa ei tarvitse kaukaa hakea. Suomussalmella seisoo vieläkin tanssitaitelija Reijo Kelan heinäseipäiden päälle rakentama: Maan hiljaiset – installaatio, yhtenä esimerkkinä.

Hajallaan olevia eri politiikan, kuten kulttuuri- ja työvoimapolitiikan, sektorien ja rahoittajien hankkeita tulisi yhdistää luomalla yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa maaseudulle uudenlainen EU-vetoinen Keppi-projekti. Sille luotaisiin oma ohjelma ja irrotettaisiin olemassa olevista ohjelmakohdista tai valtion budjetista riittävät budjettiraamit.

Kunnon resursseilla ja pitkäjänteisellä alueen tarpeita kunnioittavalla yhteistyöllä maaseutu pidetään elävänä ja kiinnostavana, jopa paluumuuttajille, tilapäisasujille ja etätyöntekijöille.

Ville Hurmalainen
erikoisasiantuntija
Töölön paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja
Pohjoisen Uudet Tuulet ry:n varapuheenjohtaja

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen