FFP-luokan kasvomaskit tarvitaan kaikille suomalaisille

SuPerin Silja Paavola esitti (Suomenmaa 10.2.) perustellun huolensa vanhustenhoidon työntekijöiden suojavarustautumisesta.

Koronavirustaudin tartuntariski kasvaa toistuvissa kohtaamisissa varsinkin ihmisten ollessa jatkuvassa lähikontaktissa sisätiloissa.

Vanhustenhoito on muiden hoitotyön muotojen tavoin korkeariskistä, josta osoituksensa myös Helsinki GSE:n hiljattain julkaisemat havainnot terveys- ja sosiaalialan työntekijöiden korkeista tartuntaluvuista. Koronavirus on aerosolivälitteinen ja oireeton tartunnan saanut voi tietämättään tartuttaa muita.

Viranomaisohjeistus koronatartunnoilta suojautumiseksi on ollut eräs koronakriisin eriskummallisimpia piirteitä. Tämä ei koske vain terveyden- ja sosiaalihuollon ympäristöjä.

Vaikuttaa siltä, että jos viranomaisilla ei ole lähes 100-prosenttista varmuutta jostain asiasta, suosituksista ja ohjeistuksista pidättäydytään tai ne ainakin kuorrutetaan poikkeuksen poikkeuksilla.

Koronavirustauti on biolääketieteellinen ongelma, mutta epidemianhallinta on poliittinen ja kulttuurinen haaste. Paraskaan tieteellinen ymmärrys ei ratkaise ongelmaa, jos tilanteen ratkaisemiseksi ei ole riittävää tahtoa.

Olen Paavolan tavoin samaa mieltä siitä, että terveys- ja hoitotyössä on parannettava suojavarustautumisen tasoa vastaamaan parasta tieteellistä ymmärrystä taudin leviämisestä.

Paras tapa ennen kaikkien suomalaisten elämän suojelemiseksi on painaa tartuntaluvut niin nopeasti nollaan kuin mahdollista. Tämä suojelee myös vanhustyötä tekevien oikeutta elämään ja turvalliseen työympäristöön.

Rokotukset tuovat valoa pimeyteen, mutta rokotusten hidas eteneminen ei takaa riittävän nopeasti laajaa väestöimmuniteettia taudin leviämistä vastaan.

Kaikki yritykset oppia ”elämään viruksen kanssa” ovat johtaneet entistä tulenarempaan tilanteeseen; merkittävä osa suomalaisista kärsii edelleen rajoituksista, mutta juurisyytä – koronaviruksen kiertämiseen väestössä – ei ole vieläkään ratkaistu.

Viime kädessä tästä kärsivät kaikki, mutta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon osaajat, hoitotyön ammattilaiset ja heikoimmassa asemassa olevat.

Viime keväänä käyty keskustelu kansalaisten maskinkäytöstä näyttää toistuvan nyt lähes vuosi pandemian alkamisen jälkeen.

Tammikuussa – muuntovirusuhan keskellä – Työterveyslaitos totesi: ”FFP2-tason hengityksensuojaimia [ei] tarvitse ottaa laajempaan käyttöön Suomessa”.

Uskovatko viranomaiset siis siihen, että pelkkä suositus tai kehotus FFP2-maskien käyttöön voisi johtaa niiden lähes välittömään loppumiseen? Tai onko tietyllä hetkellä vallitseva tautitilanne peruste jättää suosittelematta tehokasta interventiota?

Kansalaisten maskinkäyttöön suhtauduttiin viranomaisten ja eräiden asiantuntijoiden taholta viime keväällä hyvin epäilevästi. Maskien väärästä käytöstä, hyödyttömyydestä ja saatavuusongelmista puhuttiin kuukausitolkulla.

Aerosolitartunnan uhan vuoksi oli kuitenkin jo alkuvaiheessa selvää, että minkä tahansa suun ja nenän jossain määrin suojaavan maskin käytöllä on vähintään viruksen leviämistä ehkäisevä vaikutus väestötasolla. Suomalaiset viranomaiset ja eräät asiantuntijat ajattelivat toisin.

Terveydenhuollossa ja arjessa maskinkäyttö palvelee eri käyttötarkoituksia. Ammattilaiskäytössä maskia käytetään ennen kaikkea käyttäjän suojaamiseen tartunnanaiheuttajalta, mutta arjessa kyse on ollut lähteenhallinnasta.

Maskinkäyttö on olennaista ja merkityksellistä taudin leviämisen estämisessä. Arkisessa käytössä kangasmaski on tyhjää parempi, mutta mitä parempia maskeja käytetään, sitä parempi kaikkien kannalta.

Ei yksinkertaisesti ole mitään syytä sille, miksei kaikkien suomalaisten tulisi käyttää vähintään FFP2-hengityssuojaimia.

Harva uskoo siihen, että maskinkäyttö yksinään on hopealuoti epidemian kukistamiseksi. Pikemminkin maskit yhdessä muiden torjuntatoimien ja rokotusten avulla ennaltaehkäisevät taudin leviämistä.

FFP2-maskit ovat helppo ja edullinen vakuutus taudin leviämistä vastaan lähes kaikissa ympäristöissä. Niiden valmistaminen on nopeaa ja edullista, jonka lisäksi niiden käyttö on helppoa ja yksinkertaista. Ei ole mitään syytä sille, miksei FFP2-maskien käyttöä tulisi suositella kaikille kansalaisille.

Hengityssuojainten laajamittaiseen saatavuuteen ja toimitusketjuihin liittyvät ongelmat ovat pitkälti paikallisia ja hetkellisiä.

Suomessa terveydenhuollolla on käytössään luotettavat hankintakanavat ja -järjestelyt, joten lähimarketista saatavat hengityssuojaimet eivät ole pois terveydenhuolta. Mitä useampi suomalainen käyttää arjessaan korkealaatuista hengityssuojainta, sitä parempi.

Paras keino tartuntojen vähentämiseen on niiden ennaltaehkäisy ja parasta ennaltaehkäisyä on painaa tartunnat mahdollisimman pian lähelle nollaa.

Nollatavoitteen saavuttamisessa kansalaisten kannustaminen korkealaatuisten kasvomaskien käyttöön on enemmän kuin suotavaa.

Thomas Brand

valtiotieteiden maisteri

Vantaa