Kiitos Saksalle!
Vaihteeksi on aihetta kiittää Saksaa. Euroopan parlamentti äänesi äskettäin autojen päästörajoista. Voittanut kanta merkitsee käytännössä, että vuoden 2035 jälkeen uusien polttomoottorilla käyvien henkilöautojen myynti EU:ssa kielletään.
Päätös on jälleen kerran utopistinen ja väärä. Vastustin sitä. Mutta minä ja pari muuta kanssani samoin äänestänyttä suomalaismeppiä jäimme täpärästi vähemmistöön.
Voittajat uskovat lujasti sähköautojen tulemiseen. Kuitenkin, ainakaan eurooppalaisiin raaka-aineisiin perustuva akkutuotanto, ei mitenkään ennätä tähän vauhtiin.
Nyt ainakin Saksa, Italia ja Bulgaria ovat ilmoittaneet vastustavansa asian hyväksymistä. Ne aikovat nostaa asian uudelleen esille jäsenmaiden hallitusten edustajista koostuvassa EU:n neuvostossa. Sen kanta tarvitaan asiassa Euroopan parlamentin kannan lisäksi.
Toivon, että Suomen hallitus muuttaa nopeasti kantaansa, ja yhtyy Saksan vedossa vastustamaan huonoa päätöstä.
Rakennusten energiatehokkuus – jo on aikoja eletty!
Edellisen kanssa samaan sarjaan kuuluu komission esitys rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä. Siitä äänestetään Strasbourgissa ensi viikolla.
Pohjaesitys merkitsisi käytännössä sitä, että runsaasti yli miljoonan suomalaisen kotiin pitäisi vuoteen 2032 mennessä tehdä lämpötaloudellinen korjaus tai lämmitysjärjestelmän muutos. Tämä koskee myös autiotaloja.
Tätä hölmöyttä tulen vastustamaan. Niin toivoisin myös Suomen hallituksen tekevän. Tässäkin tarvitaan sekä parlamentin että neuvoston kanta.
Ollikaisen uusin tarjous
Suomen IPCC-paneelin johtaja professori Ollikainen ehdottaa, että puun polttoa tulisi ryhtyä verottamaan. Uskomatonta! Hesarin Pia Elonen puolestaan kertoo, kuinka puuta poltettaessa piipusta tulee hiilidioksidia. Niin kuin jokainen ei sitä jo tietäisi, että sitähän sieltä tulee.
Tarinan toinen puoli jää Eloselta kertomatta. Kaadetun puun tilalle kasvaa uusi puu, joka kohta sitoo saman määrän hiiltä, minkä kaadetun polttaminen sitä vapautti.
Jos hakkuiden ja poistuman määrä ylittäisi kasvun, toki se kääntäisi nielun miinukselle. Näin ei Suomessa käy, vaikka nielu väliaikaisesti supistuu. Hakkuut olivat näet vuonna 2022 noin 75 miljoonaa kuutiometriä, kokonaispoistuma 89 miljoonaa kuutiometriä. Metsän kasvu oli kuitenkin 103 miljoonaa kuutiometriä, siis 28 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin hakkuut ja 14 miljoonaa kuutiometriä suurempi kuin poistuma.
Nielun nopeaa korjausliikettä vaativat vihervasemmisto ja monet muut, myös eräät kokoomuslaiset. Perusteena on se, että Marinin hallituksen tavoite on tehdä Suomesta EU:n ensimmäinen hiilineutraali maa jo 2035. Eli päästöjen ja nielujen määrän pitäisi olla silloin tasapainossa.
Päästöjen määrän tavoitellaan olevan silloin 17 miljoonaa hiilidioksiditonnia (CO2-tonnia). Nielun hallitus on luvannut silloin samansuuruiseksi. Sellaiseen ei nykyisillä hakkuutasoilla päästäisi. Siksi nyt vaaditaankin metsien hakkuiden vähentämistä niin, että nielu nousisi 17 miljoonaan tonniin. Luken asiantuntijan arvion mukaan tämä saattaisi merkitä noin 12 miljoonan kuution vähennystarvetta vuodessa.
Puusähkö ei kelpaa puhtaan vedyn tuotantoon
Tuen edelleen päästöjen vähentämistavoitetta. Mutta kuuna päivänä en kannata tuollaista nielunälkää. Mieluummin Suomen tulee luopua tavoitteestaan olla hiilineutraali jo vuonna 2035 ja tyytyä pienempään nieluun. Muu EU tavoittelee samaa vasta vuonna 2050. Siihen mennessä Suomessakin päästöt ovat lähes nolla. Hiilineutraalisuus on silloin helppo juttu.
Komissio on ottanut arvioitavakseen myös sen, millainen vety on puhdasta eli vihreää vetyä. Komissio esittää delegoiduissa säädöksissä, että puulla tuotettu sähkö vedyn tuotannossa ei olekaan puhdasta ja päästötöntä. Jos tämä menee lävitse, täällä tullaan kirjoittaneeksi luonnontiedettä uuteen uskoon!
”Kilttiä Unkaria” kiitetään rahalla!
Samaan aikaan, kun Unkari pomputtelee Suomea ja koko EU:ta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyskysymyksessä, lapioi EU sille meidän kaikkien tukirahoja.
Unkari, 9,69 miljoonaa, asukasta saa EU:lta avustusmuotoista aluerahaa seitsemässä vuodessa noin 22 miljardia euroa ja elvytyspaketista noin 6 miljardia siis lähes 28 miljardia euroa.
Suomi, 5,6 miljoonaa asukasta, saa samoja rahoja yhteensä noin 3,4 miljardia euroa. Väestöltään alle kaksi kertaa meitä suurempi Unkari saa yli kahdeksan kertaa enemmän avustusrahaa kuin Suomi!