Sivistysporvari nukkuu huonosti
Kom-teatteri julkaisi runsaat viisi vuosikymmentä sitten levyn Porvari nukkuu huonosti. Vallankumousta tehtiin siihen aikaan musiikin voimalla. Äärivasemmistolainen taistolaisnuoriso uskoi voivansa kaataa porvarien tasavallan.
Projekti ei mennyt ihan putkeen. Taistolaisliike nuukahti muutamassa vuodessa. Porvari sen sijaan nukkui hyvin ja porskutti eteenpäin. Kokoomuksesta tuli Suomen valtapuolue. Yhden viidenneksen kannatusosuudella se on hankkinut vallasta neljä viidesosaa. Suoritus kertoo poliittisesta osaamisesta.
Kokoomuksen oikealle puolelle syntyi lisäksi perussuomalaiset. Äärivasemmisto ei Suomessa ole enää näkyvä voima. Äärioikeisto sen sijaan nukkuu hyvin.
Kokoomuksen johtoaseman on sinetöinyt diili perussuomalaisten kanssa. Kokoomukselle ykkösasia on talouspolitiikka, nuotit on otettu Etelärannasta. Kokoomus päättää isoista asioista. Perussuomalaiset ovat saaneet kaupassa kiristyksiä maahanmuuttoon ja leikkauksen Ylen budjettiin. Sen lisäksi bensan hintaa on alennettu pari senttiä litralta.
Perussuomalaisten edeltäjä oli SMP, köyhän asialla oleva vähäväkisten puolue. Nykyinen perussuomalaiset on kuitenkin sen lähes täydellinen vastakohta. Riikka Purran yöunia eivät köyhien huolet vie.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten koalitio näyttää ongelmattomalta, mutta asetelma on silti vaikea kokoomukselle. Kokoomuksessa on historiallisesti kaksi vahvaa virtausta, toisaalle laidalla sosiaaliliberaalit sivistysporvarit ja toisella kovan oikeistolinjan konservatiivit. Jakolinjat eivät ole selviä, mutta ne ovat silti olemassa.
Sivistysporvarit ovat kallellaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion suuntaan, oikeistolaiset taas haluavat minimoida yhteiskunnan roolin kansalaisten elämässä. Yövartija-ajattelussa valtion tehtäviksi jätettäisiin vain poliisi, palokunta ja armeija.
Äskettäinen E2-tutkimuslaitoksen selvitys osoitti, että suurin osa äänestäjistä haluaa säilyttää pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan, joka tarjoaa kaikille mahdollisuuden elää hyvin. Poikkeuksen tekevät perussuomalaiset. Heistä puolet pitää hyväksyttävänä sitä, että osa porukasta tippuu kyydistä.
Asenteet ovat kiristyneet myös kokoomuksessa. Kokoomuskin on alkanut persuuntua. Ei ihme, että sivistysporvari nukkuu huonosti.
Sivistysporvarien sieluun koskee myös koulutuksen tilanne. Suomen koulut eivät ole enää maailman kärkeä vaan koulutuksen ongelmat peruskouluista korkeampaan opetukseen saakka ovat arkipäivää.
Myös keskiryhmille ja sosialidemokraateille uusoikeiston nousu on hankala asia. Sekä keskusta että SDP ovat menettäneet kannattajiaan perussuomalaisille. Suuri osa perussuomalaisten äänestäjistä ei silti ole oikeistolaisia, vaikka johto onkin.
Sekä keskusta että sosialidemokraatit ovat perinteeltään sivistysliikkeitä, joille varsinkin laaja kansansivistys on osa molempien puolueiden sielua. Suuret koulutuspoliittiset ratkaisut, kuten peruskoulu ja yliopistojen laajentaminen ovat punamulta-akselin työn tulosta. Kaikkia näitä vastaan kokoomus on aikoinaan voimakkaasti harannut.
Olipa vallassa Suomessa millainen hallitus hyvänsä, se ei voi enää ummistaa silmiään koulutuksen ongelmilta. Suomen peruskoulu ei enää ole maailman paras koulu, kuten joskus on ollut. Ammatillinen koulutus ja korkeakoulutus kärsivät voimavarojen puutteesta. Jos ei ole kunnon kouluja, ei ole sivistystä.
Tämä kaikki näyttää huonolta. Kun maassa on kasvava väestöongelma, olisi entistäkin tärkeämpää kouluttaa jokainen kynnelle kykenevä. Kenenkään ei pitäisi tippua kyydistä. Pienen kansan paras turva on sivistys ja osaaminen.
Keskustalla, demareilla ja sivistysporvareilla saattaa sittenkin olla paljon yhteisiä ajatuksia.
Etlan tutkimusjohtaja Aki Kangasharju joutui äskettäin vastaamaan kysymykseen, mikä on nykyisen hallituksen huonoin päätös. Se oli hänen mukaansa päätös asettaa ulkolaisille lukiolaisille isot lukukausimaksut.
Kysymys on siitä, että muista maista tulee koululaisia Suomen lukioihin. Nämä nuoret opettelevat suomen kielen ja tekevät tutkintonsa täällä. Monet heistä olisivat valmiita jäämään Suomeen jatko-opintoihin ja töihin. Nyt hallitus tekee tämän mahdottomaksi nostamalla koulutuksen hinnan kattoon. Vaikka asia on pieni, sen symboliarvo on merkittävä.
Päätöksessä yhtyy kaksi uusoikeistolaisuuden kantavaa teemaa: maahanmuuton ideologinen vastustaminen ja pölhöpopulistinen koulutuskielteisyys. Jos joku suostuu tulemaan toiselta puolelta maailmaa Posiolle asti kouluun, tulija kannattaisi ilman muuta toivottaa tervetulleeksi kukkapuskan kanssa. Nyt hallitus toivottaa tervemenoa.
Koulutuksen laiminlyönti kostautuu Suomelle nopeammin kuin ehkä osataan arvatakaan. Jos luovumme sivistyksestä ja sosiaalisen tasa-arvon tavoitteista, emme enää ole Pohjoismaa vaan rapautuva rajamaa.
Ääriryhmien vahvistuminen politiikassa on eurooppalainen ilmiö. Äärioikealla myös vaatimukset ovat samaa sukua maasta toiseen. Maltilliset voimat eivät ole enää maltillisia, jos ne ryhtyvät puhumaan ääriryhmien kieltä. Ainoa keino on yrittää puhua järkeä ja vedota asiaperusteisiin.
Kun politiikka on tunnetusti aaltoliikettä, voivat suhdanteet myös muuttua maltillisten voimien eduksi. Voisi ainakin uskoa, että tavallinen kansa alkaa kyllästyä loputtomaan reuhaamiseen ja rähjäämiseen ja alkaa arvostaa malttia.
Repivän politiikan jälkeen voisi tulla yhteistyön kausi, mutta sekin vaatii uutta poliittista tahtoa ja uusia ideoita. Yhteistyöpolitiikka voisi silti tuottaa parempi tuloksia kuin tämä nykyinen.
Maltillisten voimien kannattaisi miettiä yhdessä sitä, miten hyvinvointiyhteiskunta saataisiin raiteilleen. Keskustalla, demareilla ja sivistysporvareilla saattaa sittenkin olla paljon yhteisiä ajatuksia. Mitä pidemmälle väärillä kiskoilla mennään, sitä pidempi matka joudutaan peruuttamaan.