Työ puheiden aiheena Etelä-Savossa Vihreän vapun tilaisuuksissa
Vihreän vapun tilaisuudessa Etelä-Savossa maa- ja metsätalousministeri Jari leppä ja kansanedustaja Hanna Kosonen iloitsivat työllisyyden paranemisesta sekä Suomen pääsystä kiinni kansainvälisen talouden imuun.
Keskustalla oli vapputilaisuudet Savonlinnassa ja Mikkelissä.
– Juha Sipilän hallituksen työllistävä ja uudistava politiikka toimii ja tavoitteet saavutetaan, kolmessa vuodessa on jo 90 000 ihmistä lisää saanut töitä, Leppä kertasi.
– Työ on kestävin tapa kitkeä köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Yhteiskuntamme riittävän suuri työllisten määrä takaa sen, että voimme kouluttaa hyvin lapsemme ja nuoremme, maksaa eläkkeet ja hoitaa hoitoa tarvitsevat, Kosonen sanoi.
Hän muistutti, että Suomen nousun jatkuminen on kiinni osaamisesta, oikealla tavalla koulutetusta porukasta sekä rahoituksesta.
– Talouskasvu voi seisahtua työvoiman tarpeen ja työttömien työnhakijoiden kohtaanto-ongelmaan. Työvoimapulaa esiintyy niin maantieteellisesti kuin tietyillä toimialoilla myös meillä Etelä-Savossa, Kosonen totesi.
Yhteiskuntasopimus on ollut voimassa kohta 1,5 vuotta.
– Ja sen ansiosta pääsimme mukaan kansainvälisen talouden imuun. Suomesta on tullut jälleen maa, johon uskaltaa investoida, siitä viimeisimpänä esimerkkinä ovat kiinalaisten sijoittajien päätöksen investoida Kemijärvelle ja Kuopioon suunnitteilla oleviin sellutehtaisiin, Leppä toi esiin.
Leppä muistutti, että keskustan politiikka tähtää siihen, että yhä useampi suomalainen pääsee töihin. Työllisyyspolitiikkaa jatketaan. Suomen talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna valtionvarainministeriön mukaan 2,6 prosenttia.
Kosonen rauhoitteli robotteihin maalattujen uhkakuvien suhteen. Hän muistutti, että ammatteja on hävinnyt koko ajan historian saatossa ja uusia tullut tilalle. Yritysvierailuilla puhuja on kuullut, että väkeä on palkattu lisää robottien ansiosta: Ne ovat nopeuttaneet toimitusaikoja ja siten lisänneet tilauksia sekä kasvattaneet liikevaihtoa.
Kosonen puhui myös koulutusvisioista kuten pienten lasten koulusta. Keskustan mallissa tarkastettaisiin, että perustaidot ovat kunnossa kolmen ensimmäisen oppimisvuoden jälkeen.
Tässä huomioitaisiin se, että toiset tarvitsisivat perustaitojen kuten lukemisen, kirjoittamisen ja peruslaskemisen oppimiseen kaksi vuotta, toiset neljä vuotta, oman etenemisen mukaan.
– Taustalla meillä on ajatus eriarvoistumisen ehkäisystä. Siitä, että kaikilla olisi samat edellytykset edetä eteenpäin, että pohja olisi kaikilla kunnossa. Tällä hetkellä jopa oppilailla, jotka siirtyvät toiselle asteelle, voi olla lukutaidossa puutteita. Peruskoulu pitää siis päivittää tälle vuosikymmenelle, jotta elinikäisen oppimisen perusta on kunnossa