Muistokirjoitus: Lea Kymäläinen oli emäntä, tienraivaaja ja kuntapäättäjä
Maatilan emäntä, kuntapäättäjä Lea Helena Kymäläinen (o.s. Sallila) syntyi maanviljelijäperheeseen Kärkölän Sallilan tilalla 30.12.1925.
Hän kuoli 24.02.2021 Lahdessa 95-vuotiaana.
Lea Sallila aloitti 6-vuotiaana koulun. Hän kävi kaksi vuotta alakoulua ja neljä vuotta yläkoulua.
Maatilan töihin Lea osallistui 12-vuotiaasta. Hän kävi apuhoitajakoulun ja naiskotiteollisuuskoulun sekä talouskoulun. Lea työskenteli Hollolan vanhainkodissa vt. osastonhoitajana.
Ennen talvisotaa Lea toimi pikkulotissa monissa tehtävissä, muun muassa Kärkölän kirkolle perustelussa lottakahvilassa.
Lea avioitui maanviljelijä Veikko Kymäläisen kanssa 19.12.1948 muuttaen miehensä kotitilalle Koukunmaalle Arolan tilan emännäksi. Perheeseen syntyi kolme lasta: Eija, Mariitta ja Kari.
Arolan tilaa kehitettiin määrätietoisesti. Päätuotantosuuntana oli maidontuotanto.
Lea Kymäläinen oli erittäin tarmokas ja tuhattaitoisen osaava emäntä, jolta onnistui niin karjanhoito, kodinhoito kuin ompelu- ja käsityöt. Hän esimerkiksi ompeli öisin vaatteet kolmelle lapselleen. Lapsilleen ja lapsenlapsilleen hän teki kansallispuvut.
Sukupolvenvaihdoksessa vuonna 1985 Arolan tila siirtyi Karille Lean ja Veikon muuttaessa Järvelään rakentamaansa omaan taloon.
Lea Sallila oli ensimmäisen kerran ehdokkaana kuntavaaleissa jo äänioikeuden saatuaan. Aloite tuli isältä.
Lea Kymäläinen teki poikkeuksellisen pitkän, lähes 40 vuotisen uran Kärkölän kunnanvaltuutettuna monissa eri luottamustehtävissä. Hän aloitti lautakunnissa vuonna 1963 ja valtuustossa 1969.
Kunnallista vaikuttamista oli yhteensä 45 vuotta.
Lea teki aktiivisesti työtä lasten, nuorten, vanhusten ja maaseudun puolesta. Hänen tavoitteenaan oli aina ajaa yhteistä etua ja puolustaa heikompia.
Aloittaessaan 1950-luvulla kuntapolitiikassa Lea huomasi, ettei ollut itsestään selvää, että annetaanko naiselle puheenvuoro kokouksessa.
Tuohon aikaan kuntapäättäjien suuri enemmistö oli miehiä. Alkuun hänen piti taistella määrätietoisesti puheoikeutensa puolesta. Naisena hän kertoi joutuneensa raivaamaan itselleen paikan päättäjänä.
Lea Kymäläinen taisteli esimerkillään meille nuoremmille naisille yhdenvertaiset oikeudet päättäjinä.
Lea Kymäläinen taisteli esimerkillään.
Lea Kymäläinen teki koko sydämellään töitä naisten aseman parantamiseksi keskustassa.
Erityisen paljon Lea teki töitä asenteiden muuttamiseksi keskustan sisällä. Tasa-arvolaki oli tarkoitettu noudatettavaksi. Tätä eivät kaikki miehet katsoneet hyväksyen.
Lean rohkea, uraauurtava työ madalsi kynnystä naisten osallistumiseen keskustan politiikkaan.
Lea johti puheenjohjtajana tai varapuheenjohtajana keskustanaisten Kärkölän osastoa 17 vuotta. Hän kannusti jäseniä mukaan osaston aktiiviseen toimintaan ja hankki ehdokkaita eri vaaleihin.
Keskustanaisten Avain-lehden markkinoinnista Lea palkittiin yhtenä parhaimmista tilausmyyjistä.
Lealla oli erinomainen kyky saada ihmiset innostuen mukaansa. Kärkölän keskustanaiset olivatkin Lean johdolla monipuolisella aktiivisella työllään puolueen elinvoiman vahvoja rakentajia.
Lea teki myös arvokasta vapaaehtoistyötä yksinäisten ikäihmisten parissa vieraillen heidän luonaan säännöllisesti. Tämä ystävänpalvelu antoi hänelle uutta sisältöä elämään. Hän nautti siitä itsekin.
Hänelle on myönnetty keskustan kultainen ansiomerkki (31.12.1995) sekä Valkoisen ruusun I luokan mitali kultaristein (06.12.1980) ja hopeinen Suomen Leijonan ansioristi (06.12.1999).
Lea Kymäläisen mukaan puolue otti osan hänen ajastaan, mutta vaihtokaupassa hän sai paljon takaisin, kuten monet iltamat, yhteiset retket ulkomaita myöten, tupaillat ja puoluekokoukset.
Lea Kymäläisen sitkeä ja periksiantamaton työ naisten aseman parantamiseksi poliittisina päättäjinä oli suurta kunnioitusta ja kiitollisuutta herättävää.
Hän oli aktiivinen keskusta-aatteen kylväjä ja loistava kannustaja.
Kärkölän ja Päijät-Hämeen maakunnan keskustaväki hiljenee suuresti kiitollisena kunnioittamaan veteraania, naisten poliittisten oikeuksien uranuurtajaa Lea Kymäläistä. Hän on jättänyt vahvan keskustalaisen vaikuttajan perinnön nykyisille sukupolville.
Tätä perintöä vaalimme parhaiten tekemällä kukin parhaamme yhteisten etujen ajajina nojaten aatteen voimaan.
”Vaikka elon siteen kaikki kerran katkeaa muistojen kauniit kiteet ikuisiksi jäävät.”
Sirkka-Liisa Anttila
Ystävä, ministeri ja emeritakansanedustaja