Kivisaari perää tasapuolisuutta aluekehitykseen ja rohkeutta puhua kaupunkipolitiikasta
Keskustan eteläpohjalainen kansanedustaja Pasi Kivisaari pitää tärkeänä, että tuleva aluekehitysrahoitus huomioi koko Suomen tarpeet.
EU:n rakennerahastovarojen tulisi hänen mukaansa tukea entistä vahvemmin myös läntisen Suomen kehitystä.
Valtion ohjaamassa rahoituksessa tarvitaan Kivisaaren mielestä kokonaisvaltaista uudelleenarviointia, jotta varmistettaisiin kaikkien alueiden tasavertainen kohtelu.
Kansanedustaja pelkää, että pahimmillaan voi laajemminkin käydä kuten Etelä-Pohjanmaan kohdalla on jo käynyt.
– Maankäytön, liikenteen ja asumisen -sopimukset (MAL-sopimukset), alueellista kehittämistä tukevat rakennerahastot, panostukset yliopistojen innovaatioympäristöihin sekä merkittävät liikenneinvestoinnit jäävät maakunnalle ja sen keskuskaupungille saavuttamattomiksi.
Paras ratkaisu olisi Kivisaaren mielestä tehdä 18 maakuntakeskuksen kanssa laaja-alainen ja kaupunkikohtaisesti sorvattu sopimus.
– Jokaisella maakuntakeskuksella on omat painopisteensä. Niiden pohjalta laadittaisiin yksilöity tehtävä, jota valtio tukisi.
Kivisaari näkisi mielellään, että hallitusohjelmassa linjattu MAL-sopimusten laajentaminen kohdistuisi kaikki maakuntakeskuksiin kaupunkiseutuineen.
– Jokaisessa maakunnassa tulee olla kaupunkikehittämisen väline, Kivisaari linjaa.
Hän korostaa myös, että keskustan on uskallettava puhua kaupungistumisesta. Siinä ollaan Kivisaaren mielestä tällä hetkellä liian varovaisia.
– Odotan puheenjohtajaehdokkaiden Kaikkosen ja Kulmunin ottavan kantaa siihen, mikä on keskustan tuleva kaupunkistrategia.
Kansanedustaja korostaa, että mikäli keskusta aikoo palata suurimmaksi puolueeksi, sen on hoidettava myös kaupunkilaisten asioita.
– Se ei tarkoita juurien hylkäämistä, vaan huomion kohdistamista myös niihin, joiden ikkunasta ei näy peltomaisema. Keskustan tulee jatkossakin puolustaa kiivaasti maaseutuja, mutta sen täytyy olla uskottava myös kaupungeissa.
Keskustan tulevaisuuden kannalta ratkaiseviksi asioiksi Kivisaari nostaa ensinnäkin sen, miten puolue kykenee uudistumaan ja vahvistamaan asemaansa kaupungeissa.
Toisena kohtalonkysymyksenä hänen mukaansa on, miten keskusta onnistuu tavoittamaan nuoret.
– Uudistumista ei tapahdu, mikäli joukkoihin ei liity nuoria, joiden tulevaisuutta parhaillaan teemme.