Aplodit omalle maakunnalle – Kainuu päättää jatkossakin itse

Kainuu

Kainuun piirikokousväki puhkesi aplodeihin, kun piirin puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Korhonen julisti: – Kainuun maakunta säilyy.

Sama oli myös perjantai iltana Kajaaniin lentäneen valtiosihteeri Paula Lehtomäen viesti.

Maakunnista puhuminen ei ole valtapolitiikkaa. Kyse on alueellisesta identiteetistä ja sitoutumisesta.

– Ihmiset ovat valmiita tekemään työtä oman kotiseutunsa kehittämiseksi. Siksi ei ole samantekevää miten rajoja vedellään, korosti Lehtomäki.

Kainuusta muodostuu oma itsehallintoalue. Omaa sote-aluetta tuskin tulee, mutta hallituksen päätöksen mukaan maakunnat vastaavat itse sote-palveluiden järjestämisestä.

– Se, että asioista mahdollisesti sovitaan yhdessä Pohjois-Pohjanmaan kanssa ei tarkoita sitä, että Oulu määrää, sanoi Lehtomäki

Piirikokous totesi kannanotossaan luottavansa siihen, että Kainuu saa jatkossakin itse päättää lähipalveluistaan ja kehittää omaa korkeatasoista keskussairaalaansa. Vaativammat palvelut järjestetään yhteistyössä muiden alueiden kanssa kuten nykyäänkin.

Kannanotossa korostetaan, että Kainuu haluaa säilyttää synnytyssairaalapalvelut ja jatkaa Kainuun Uusi sairaala -hanketta.

Maakunnille tulee paljon muutakin tehtäviä kuin sote, muistutti Lehtomäki.

Mietittävää ja päätettävää on paljon ja uudistusten toteuttaminen tulee aiheuttamaan valtavasti työtä.

– Mutta Kainuussahan tästä on jo kokemusta.

Kainuun maakuntavaltuustossa aikoinaan istunut Lehtomäki huomauttikin, että viimeisenä yönä sote-ratkaisua valmistelemassa olleista hän oli ainoa, jolla oikeasti oli kokemusta maakuntaitsehallinnosta.

Toukokuussa 2006 Kainuun maakuntavaltuusto puheenjohtajaksi valittu Timo Korhonen kuvasi itseään kohtuullisen tyytyväiseksi mieheksi.

– Uusi demokraattinen aluehallinto on yksi Suomen historian merkittävimpiä päätöksiä. Yksi suurimmista mullistuksista.

– Tätä olen johdonmukaisesti ajanut myös puoluehallituksessa.

– Ennen vaaleja Keskusta puhui selkeästi maakuntamallista. Sillä oli varmasti vaikutusta vaalitulokseen ja niin itsehallintoalueet lopulta saatiin hallitusohjelmaan.

Kainuussa on osoitettu, että maakuntamalli toimii. Nyt maakunnille ollaan antamassa vielä enemmän tehtäviä.

– Isoja asioita on vielä auki eikä rahoitus suinkaan ole niistä yksinkertaisimpia, Korhonen huomautti.

– Mutta lainsäädäntö on sittenkin se helpoin osa. Sitten vasta alkaakin pöly nousta, kun asioita lähdetään toteuttamaan.

Kuntien asema tulee myös muuttumaan. Kansanedustaja Marisanna Jarva huomautti, että kunnallisvaalit nousevat yhä tärkeämmiksi.

Kuntapäättäjien on otettava aktiivisempi ote elinkeinoelämän kehittämisessä ja vaikkapa työllistämisessä.

– Uusi tilanne asettaa uusia haasteita myös keskustan järjestötoiminnalle, Jarva korosti.

Kainuun piirin puheenjohtaja jatkaa Timo Korhonen. Äänestyksessä Korhonen sai 30 ääntä ja nuori haastaja Tuomas Kettunen 27 ääntä.

Keskustelua käytiin siitä kumpi on tärkeämpää: se että puheenjohtajalla on kokemusta ja kontakteja vai se, että tehtäviä jaetaan ja puheenjohtajalla on enemmän aikaa kiertää kenttää.

Korhonen oli jo avauspuheessa ilmoittanut valmiudestaan jatkaa vuoden 2018 loppuun saakka. Silloin on Sotkamon puoluekokouskin saatu järjestettyä.

– Mutta valinta tehdään vuodeksi kerrallaan, hän muistutti.