Voiko energiaverotus olla teollisuus- ja ilmastomyönteinen?
Käsitteenä energiaverotus kattaa sähkön sekä nestemäisten polttoaineiden ja eräiden muiden polttoaineiden valmisteverot. Niistä säädellään kansallisella lainsäädännöllä, mutta järjestelmään vaikuttaa myös EU:n energiaverodirektiivi. Se määrää yhtenevistä verotusperiaatteista, minimiverotasosta ja myös järjestelmään sallittavista poikkeuksista.
Euroopan komissio ehdotti 14.7.2021 energiaverodirektiivin uudistusta osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja 55-valmiuspakettia. Direktiivin tavoitteina ovat ympäristöohjauksen tehostaminen, sisämarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja verotuottojen turvaaminen.
Uudistuksessa siirryttäisiin määrään perustuvasta verotuksesta energiasisältöön perustuvaan malliin, mikä poistaisi fossiilisia suosivan rakenteen. Suomessa tällainen malli on ollut käytössä jo 90-luvulta lähtien.
Muutokset direktiiviin, mikä vaatii kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä, ovat edenneet hitaasti. Uutta kompromissiehdotusta käsitellään parhaillaan Puolan puheenjohtajakaudella.
Euroopan parlamentin rooli on asiassa konsultoiva, mutta neuvosto ei voi ratkaista asiaa ilman sen kantaa. Toimin asiassa oman ryhmäni Renew Europen varjoesittelijänä parlamentin talousvaliokunnassa.
Suomelle tärkeää on, että puupolttoaineet rajataan direktiivin ulkopuolelle, sähkön ja biokaasun pientuotannon tulee olla verotonta, ja ammattidieselin käyttöä tulee voida jatkaa.
Neuvotteluissa on esillä määräaikaisia veropoikkeuksia mm. biopolttoaineille sekä joustoja voimaantulon ajoituksessa (mahdollisesti vuoteen 2028 tai myöhemmin).
Uudistus sallisi eri energiatuotteille erisuuruiset verotasot ja mahdollistaisi verotuksen eriyttämisen yritys- ja yksityiskäytön välillä. Sähkön ja kehittyneiden polttoaineiden verosidonnaisuudesta luovuttaisiin.
Suomelle tärkeää on, että puupolttoaineet rajataan direktiivin ulkopuolelle, sähkön ja biokaasun pientuotannon tulee olla verotonta, ja ammattidieselin käyttöä tulee voida jatkaa.
On selvää, että tiivistä kansallista edunvalvontaa tarvitaan myös tässä kysymyksessä. Veroratkaisujen tulee kannustaa ilmastoystävälliseen energiantuotantoon samalla kun turvaamme teollisuutemme kilpailukyvyn.