Tutkimus listaa neljä skenaariota, joihin Suomi voi sotataloudessa päätyä – "Tulisi panostaa jo nyt"
Tuore tutkimus tarkastelee erilaisia skenaarioita tilanteessa, jossa Suomi joutuisi heikentyvän turvallisuustilanteen takia kasvattamaan merkittävästi puolustusmenojaan.
Sitra on rahoittanut skenaario- ja strategiatyöhön erikoistuneen liikkeenjohdon konsulttitoimiston Capful Oy:n tuottaman tutkimuksen. Tutkimuksessa esitellään neljä skenaariota, joissa tarkastellaan, mihin maailmantilanne on kehittynyt vuoteen 2035 mennessä.
– Täytyy muistaa, että nämä eivät ole ainoat mahdolliset tulevaisuudet. Tässä ovat fokuksessa erityisesti tulevaisuudet, joissa puolustusbudjettia joudutaan nostamaan aiemmasta tasosta, painottaa ennakoinnin ja varautumisen asiantuntija Justus Joenaalto Capfulista.
1. Vakaat jännitteet ja ”uusi kylmä sota”
Skenaariossa on jatkuvista jännitteistä huolimatta vallalla vakaa moninapainen kansainvälinen järjestelmä, ”uusi kylmä sota” Euroopan ja Venäjän välillä. Venäjä ei avoimesti haasta yhtenäistä Natoa ja EU:ta, mutta EU:hun kohdistuu jatkuvaa hybridivaikuttamista.
Yhdysvallat palaa osin aiempiin kansainvälisiin ja Nato-rooleihinsa, mutta käytännön vastuu Euroopan turvallisuudesta on eurooppalaisilla. Maailmankauppa on järjestäytynyt nykyistä selvemmin liittolaismaiden väliseksi suuralueelliseksi kaupaksi.
Suomen puolustusmenot on nostettu viiteen prosenttiin (Naton vaatimat 3,5 prosenttia varsinaisiin puolustusmenoihin sekä lisäpanostukset 1,5 prosenttia). Suomen talouteen ja sen rakenteisiin ei kohdistuisi radikaaleja muutoksia. Puolustusmenojen tason nousu kuitenkin vähentää muihin menoihin käytettävän rahan määrää.
Suomi pysyy demokraattisena ja avoimena yhteiskuntana, mutta vahvan EU:n ja Naton myötä päätäntävaltaa siirtyy kauemmas Suomesta.
– Ensimmäisessä skenaariossa meillä on kuitenkin vielä jollain tavalla toimiva länsiyhteistyö, Nato ja EU. Tausta-ajatus on, että niin kauan kuin meillä on nämä uskottavat kehykset, ei sodan mahdollisuudesta tarvitse olla aidosti niin huolissaan, Joenaalto sanoo.
2. Kiina-johtoinen uusglobalismi
Kiina-johtoisessa maailmanjärjestyksessä kauppa asetetaan etusijalle. Yhdysvaltojen globaali rooli supistuu, ja Kiina paikkaa Yhdysvaltojen jättämää aukkoa kansainvälisessä järjestelmässä. Venäjän uhka ei poistu, ja Suomen rajan läheisyyteen sijoitettujen joukkojen määrä kasvaa huomattavasti Ukrainan sodan päätyttyä.
Suomen puolustusmenojen osuus bkt:stä on viisi prosenttia. Globaalin kaupan avoimuus tukee Suomen kaltaista vientipainotteista taloutta, mutta Yhdysvaltojen hiipuessa Suomen on keksittävä uusia vientimarkkinoita.
– Tässä yhtälössä ajatellaan, että Taiwan menee Kiinalle. Ehkä kohtuu väkivallattomastikin, koska sitä ei lähdetä esimerkiksi Yhdysvaltojen toimesta puolustamaan. Tähän skenaarioon liittyy meidän näkökulmastamme erilaisia ongelmia, kuten Yhdysvaltojen roolin väheneminen ja länsiliittouman heikentyminen, sillä Suomi on viime vuosina rakentanut ulkopoliittisen linjansa niiden ympärille, Joenaalto huomauttaa.
– Jos Suomi onnistuisi pitämään hyvät suhteet Kiinaan, voi Kiinalla olla hillitsevä vaikutus Venäjään, hän lisää.
3. Suomi osana Baltian sotaa
Tässä skenaariossa maailmanjärjestys on muuttunut epävakaaksi moninapaiseksi järjestelmäksi, jossa suurvallat kilpailevat vaikutusvallasta nykyistä avoimemmin. Suomi on osallisena Euroopan ja Venäjän välisessä sodassa, jota ei kuitenkaan pääosin käydä Suomen alueella.
– Yhdysvallat keskittyy läntiseen pallonpuoliskoon ja on jättänyt Euroopan oman onnensa nojaan. On päädytty tilanteeseen, jossa Venäjä lähtee hakemaan laajempaa etupiiriä Euroopasta, tässä tapauksessa Baltiassa, Joenaalto kertoo.
Suomen puolustusmenojen osuus on kymmenen prosenttia bkt:stä. Talouden painopiste on siirtynyt muun muassa puolustusteollisuuteen, kyberturvaan ja huoltotoimintoihin. Itämeren jännittynyt tilanne häiritsee merikuljetuksia.
– Yhteiskunnalle alkaa tulla erilaisia vakavampia vaikutuksia, kun niin paljon täytyy käyttää puolustukseen. Ja jos talousympäristömme muuttuu sellaiseksi, että Itämerellä on käytännössä sotatilanne, potkii se talouttamme aika pahasti.
4. Suomi avoimessa kulutussodassa
EU on käytännössä hajonnut ja Yhdysvallat keskittyy ajamaan omia etujaan, jopa entisten liittolaistensa kustannuksella. Euroopan maat toimivat täysin omillaan tai kahdenvälisten sopimusten varassa.
Suomen maaperällä käydään aktiivisia sotatoimia. Jo valmiiksi huomattavasti supistuneesta bkt:stä 35 prosenttia kohdistuu puolustukseen.
Skenaariossa verrokkimaana on Ukraina. Joenaalto huomauttaa, että olisi epätodennäköistä, että Suomi joutuisi Venäjän ainoaksi kohteeksi kuten Ukraina.
– Huono puoli Ukrainaan verrattuna olisi se, että riittääkö tukea tänne, kun niin paljon reserviä ja resurssia on jo käytetty Ukrainan tukemiseen? Lisäksi tässä skenaariossa Eurooppa ja länsi ovat hyvin hajanaisia, ja Yhdysvallatkin voi olla aika aggressiivinen joitain eurooppalaisia valtioita kohtaan, ja siinä tilanteessa voi olla haastavaa saada apua. On mahdollista, että olisimme pahemmassa tilanteessa kuin Ukraina.
Joenaallon mukaan esimerkiksi logistiikkaan ja huoltovarmuuteen tulisi panostaa jo nyt riippumatta siitä, mikä skenaario tulevaisuudessa toteutuu.
– Merikuljetukset, kaiken kaikkiaan rajat ylittävä ja maan sisäinen logistiikka ja sen turvaaminen on huoltovarmuuden laajemman kehittämisen puitteissa äärimmäisen tärkeää.
Hän näkee, että Suomen tulisi myös syventää yhä voimakkaammin alueellista yhteistyötä lähialueen valtioiden kanssa. Esimerkeiksi hän nostaa Pohjoismaat, Baltian ja Puolan.
– Myös kansalaisyhteiskunnan tila on äärimmäisen tärkeä. Että kriisiytyneessä tilanteessa ihmiset ovat valmiita näkemään vaivaa ja jopa kärsimään sen eteen, että meillä on sellaisia asioita kuin Suomi, demokratia ja ihmisoikeudet.