Työllisyysaste ylös kannustinloukut purkamalla

EK on esittänyt kannustinloukkujen purkamista. Esityksemme pohjautuu ajatukseen, että työnteko olisi aina taloudellisesti kannattavampaa kuin tukien varassa oleminen.

Esitimme kannustinloukkujen purkamiseksi päivähoitomaksujen reilua alentamista, joka aiheutti runsasta keskustelua.

Olemme tehneet kannustinloukkujen purkamiseksi työtä jo pitkän aikaa. Jo ennen viime eduskuntavaaleja nostimme kannustinloukkuongelman esiin vaaliviesteissämme.

Esitimme tuolloin muutaman laskennallisen esimerkin. Yksi esimerkkimme oli yksinhuoltaja, joka saa palkankorotuksen 1500 eurosta 2000 euroon. Hänen tapauksessaan käteen jäi 500 euron palkankorotuksesta vain 25 euroa.

Nouseva verotus, asumistuen muutos ja nouseva päivähoitomaksu aiheuttaa tämän kiusallisen kannustinongelman. Kukaan ei liene voi väittää, että tämä olisi oikein ja kohtuullista.

Kannustinloukuissa ovat erityisesti perheiden vanhemmat, joilla on päivähoidossa olevia lapsia, jotka asuvat korkeiden asumiskustannusten alueilla. Aivan erityinen ongelma on yksinhuoltajille.

Joukossa on myös keskituloisia, jos päivähoidossa on useampia lapsia. Tämän vuoksi päädyimme esittämään muutoksia päivähoitomaksuihin ja asumistukeen.

EK:n esittämää tapaa on arvosteltu, koska esitämme asumistukea leikattavaksi samalla, kun päivähoitomaksuja pitää laskea.

Kannustinloukkuongelman kokonaisvaltainen ratkaisu ei ole mahdollista ilman muutoksia asumistukijärjestelmään, koska suurimpia syitä loukkuihin on juuri asumistuen leikkautuminen tulojen kasvaessa.

EK:n mallissa työtulot vähentäisivät asumistukea nykyistä lievemmin, joka kannustaa työntekoon.

Kasvavat tulot, nouseva verotus, leikkautuva asumistuki ja nousevat päivähoitomaksut ovat kieltämättä vaikea yhtälö. Jos ongelman ratkaisu olisi helppo, niin se olisi jo tehty.

Suomen viimeaikainen talouden ja työllisyyden kehitys on ollut varovaisen positiivista.

Kasvu on edelleen heikkoa ja Suomen talousnäkymät ovat vaatimattomat ja se heijastuu voimakkaasti myös julkisen talouden tilaan. Julkisen talouden tasapainottamista on jatkettava.

Tehdyistä säästötoimista huolimatta velkaantuminen jatkuu lähivuosina. Suomen ongelmat ovat muuttuneet yhä rakenteellisemmiksi, kun hidas kasvu ja riittämätön työllisyysaste kuristavat julkista taloutta.

Julkisten menojen tasoa on tarkasteltava kriittisesti myös jatkossa, mutta entistäkin tärkeämmäksi nousee työllisyysasteen nostaminen tasolle, joka mahdollistaa hyvinvointipalvelut tulevinakin vuosina.

Jotta kasvu olisi mahdollista tulevina vuosina -ja vuosikymmeninä, niin Suomen on ehdottomasti pidettävä huolta suomalaisten yritysten kilpailukyvystä ja luotava kasvumahdollisuuksia.

Yritysten kilpailukyky tarvitsee joustavammat työmarkkinat. Kasvua syntyy, kun huolehdimme riittävistä panostuksista osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin.