Mistä on hyvä ehdokas tehty?
Kunnallisalan kehittämissäätiö teki vuonna 2018 tutkimuksen, jossa kysyttiin muun muassa, kuinka mieluusti vastaaja lähtisi ehdokkaaksi kuntavaaleihin, jos häntä ehdolle pyydettäisiin.
Vastaajista kuusi prosenttia vastasi ”erittäin mielellään” ja 15 prosenttia lähtisi ehdolle ”melko mielellään”. Toisin sanoen Suomesta löytyy noin 240 000 ihmistä, jotka lähtisivät erittäin mielellään ehdolle kuntavaaleissa, jos heitä ehdolle pyydettäisiin.
Melko- tai erittäin mielellään lähtevien määrä puolestaan olisi noin 840 000 henkeä. Kuitenkin viime kuntavaaleissa oli kaikilla puolueilla yhteensä vain 33 600 ehdokasta.
Gallupeja aktiivisemmin seuraavat muistavat, että kuntavaalikannatuksen mittaamisen yhteydessä kysytään vastaajilta usein myös äänestysvarmuutta. Niissä varmasti ja melko varmasti äänestämään aikovien osuus on aina suurempi kuin mitä uurnille lopulta vaivautuu.
Tässäkin kyselyssä on osaltaan varmasti kyse oman ehdolle lähtemisen yliarvioimisesta, mutta ei se silti selitä seitsemän kertaa suurempaa ”erittäin mielellään” ehdolle lähtevien osuutta suhteessa ehdolla olleisiin.
Kaikesta päätellen läheskään kaikkia ehdokkuudesta kiinnostuneita ei yksinkertaisesti ehdolle kysytä. Ei minkään puolueen toimesta.
Epäilen, että monesti mielikuva siitä, mitä ehdokkuus edellyttää, on liian korkealla tasolla myös ehdokkaita etsivien osalta.
Rivikuntalainen ei välttämättä edes tiedä, että kunnanvaltuustossa päätökset tehdään viranhaltijoiden esitysten pohjalta. Eikä hänen sitä välttämättä tarvitsekaan tietää.
Demokratian kannalta tärkeää on, että ehdolle asettuvilla on harkintakykyä ja halua sisäistää uusia asioita. Eikä tietynlainen ottautuva luonnekaan haitaksi olisi.
Tietojen hallinnosta ei sen sijaan tarvitse olla samalla tasolla neljännen kauden kunnanhallituksen puheenjohtajan kanssa.
Keskustan aktiivit tykkäävät puhua keskustasta. Siitä, miten puolueella menee. Olemme niin sisällä tässä omassa kuplassamme, että näemme kiinnostuksen politiikasta samaksi kuin kiinnostuksen tästä meille niin rakkaasta puolueesta.
Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan rakasta mitään puoluetta tai muutakaan organisaatiota, mutta he saattavat silti olla hyvin kiinnostuneita politiikasta, siis siitä, miten yhteisiä asioitamme hoidetaan.
Yllättävän monet heistä myös omaavat keskustalaisen, kohtuullisuutta ja yritteliäisyyttä korostavan arvomaailman, vaikkeivat meitä joka vaaleissa olisi äänestäneetkään.
Voisiko olla, että oma puoluepoliittinen kuplamme estää meitä näkemästä näitä potentiaalisia ehdokkaita ympärillämme?
Tänään on 55 päivää jäljellä kuntavaalien ehdokaslistojen jättämiseen. Siis alle kaksi kuukautta. Ehdokkaita saadaan vain kysymällä ja myöntyvien määrä on suoraan verrannollinen kysyttyjen määrään.
Pidetään mielessä, että jokaista ehdolle lupautunutta kohden on vielä seitsemän erittäin mielellään mukaan lähtevää, joita ei vain ole pyydetty mukaan.
