Suomalaista metsänomistajaa ja metsäosaamista kelpaa puolustaa
Kulunut kesä on käyty keskustelua Euroopan komission hetki sitten julkaisemasta EU:n metsästrategiasta.
Suomelle EU:n metsästrategia on tärkeämpi kuin kenties millekään muulle jäsenmaalle.
Meillä on maassamme mittava metsäala ja noin 660 000 metsänomistajaa.
Metsäteollisuus tuottaa tavaravientimme arvosta noin viidenneksen ja koko metsäteollisuuden arvoketju työllisti Suomessa vuonna 2018 yhteensä lähes 100 000 henkeä.
Kaikilla meillä suomalaisilla on metsäsuhde. Meille keskustalaisille metsillä on erityinen merkitys – metsät ovat talouden ja hyvinvoinnin lähde, metsä on hiilinielu ja virkistyksen sekä voiman lähde.
Puhuttaessa metsistä keskustalle kyse ei ole vain hiilinieluista, erilaisista hakkuutavoista, luontomatkailusta tai esimerkiksi yksittäisistä vientituotteista.
Meille ylisukupolvinen perhemetsänomistus on arvo sinänsä.
Metsänomistajat ja puupohjaiset tuotteet ovat olennaisessa roolissa Suomen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja hyvinvoinnin tuottamisessa koko maahan.
Julkisessa keskustelussa on valitettavasti unohtunut, että puhuttaessa Suomen metsistä, puhumme noin 660 000 suomalaisen yksityishenkilön ja perheiden ylisukupolvisesta omaisuudesta.
Ikävintä on se, että suomalaisesta metsien hoidosta on annettu kuva lyhytnäköisenä riistona, vaikka totuus on täysin toisin. Suomessa metsien tila ja metsävarat tunnetaan nimittäin parhaiten maailmassa.
EU:n metsästrategia menee vieläkin liian pitkälle käytännön metsänhoitoon ja puumarkkinoihin.
Metsätalous perustuu kussakin jäsenmaassa paikallisiin olosuhteisiin ja osaamiseen, ja näitä ohjaava metsäpolitiikka kuuluu EU:n perussopimusten mukaan jäsenmaiden kansalliseen päätösvaltaan.
Sekä jäsenmaat että Euroopan parlamentti ilmaisivat tämän kannan selkeästi syksyllä 2020.
Komission kovakorvaisuus kostautuu myös EU:n hyväksyttävyyden laskuna kansalaisten silmissä.
Eräs kollegani sanoi hyvin komission pyrkimyksistä talouden ja metsien suhteen: ’’Kiinalla on pääomat, mutta meillä EU:ssa byrokratia’’. Siksikin on tärkeää, ettemme yhtään lisää hallinnollista taakkaa.
Keskustan mielestä voimme tukea EU:n ilmastopolitiikassa päästövähennys- ja uusiutuvan energian tavoitteita.
Sen ehtona kuitenkin on, että työkalupakkia ei voi jatkuvasti rajoittaa uusiutuvan energian tai metsästrategian sääntelyssä. Toisella kädellä ei voi vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista.
EU:n metsästrategia menee vieläkin liian pitkälle käytännön metsänhoitoon ja puumarkkinoihin.
Metsien kestävä käyttö korvaamaan uusiutumattomia raaka-aineita ja fossiilisia raaka-aineita tulee varmistaa tulevissa ilmasto- ja energiaratkaisuissa.
Suomalaista metsänomistajaa ja metsäosaamista kelpaa jatkossakin puolustaa niin Brysselissä kuin kotimaassakin.
Kestävää tapaamme toimia metsäasioissa kannattaa ottaa käyttöön muuallakin EU-alueella ja laajemminkin maailmalla.
Metsästrategian toimeenpanossa keskusta pitääkin tiukasti kiinni jäsenmaiden päätösvallasta.
Tulemme pitämään jatkossakin vaikuttamistyössä esillä metsien hoidon ja käytön kokonaiskestävyyttä eli ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden yhteensovittamista.
Metsät ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö ovat ratkaisu ilmasto- ja ympäristöongelmiin.