Talouden musta joutsen nousi idästä
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa Suomen ja maailman talouteen.
Luottamus, investoinnit ja kasvu ovat vaakalaudalla. Tumput suorina ei siis pidä seisoa.
Suomen talouskasvu kärsii Ukrainan sodasta jo nyt, vaikka emme ole vielä juuri nähneet Venäjän vastapakotteita. EU:n pakotteet kohdistuvat talouteen, rahoitusjärjestelmään ja vientiin. Niillä on jo nyt negatiivisia vaikutuksia Suomen matkailuun, logistiikkaketjuihin ja yksittäisten yritysten toimintakykyyn.
Suomi on ollut houkutteleva maa turvalliselle investoimiselle hyvän tovin. Olemme saaneet kotiutettua miljardien arvosta ulkomaista rahaa Suomeen esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeisiin ja saimme juuri vihdoin sovittua parlamentaarisesti siitä, miten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenojen osuus bkt:stä voidaan kasvattaa 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Esimerkiksi Google on investoinut Suomeen kaksi miljardia datakeskukseen ja tuulivoimapuistoihin. Jatkossa rahoittajat kuitenkin joutuvat punnitsemaan entistä tarkemmin myös sodan riskiä.
Suomen talouden riskit on minimoitava ja kansainvälisen kaupan aukot on täytettävä. Keinoja ovat muun muassa sopeutuminen yritysten tuotekehityksen kautta ja viennin edistäminen jäljellä oleviin mahdollisiin ilmansuuntiin.
Venäjän kauppa on tärkeä osa Suomen taloutta, mutta toisin kun joskus kuulee sanottavan, emme ole siitä riippuvaisia. Vain 5 prosenttia Suomen viennistä on Venäjälle ja 15 prosenttia tuonnista on Venäjältä. Venäjä on ollut viime vuosina vasta Suomen kuudenneksi suurin vientimaa Kiinan jälkeen. Suomi vie Venäjälle erityisesti koneita ja laitteita, kemianteollisuuden tuotteita sekä paperia ja pahvia. Kaupan osalta on siis selvää, että olemme osa länttä jo pitkän aikaa. Omavaraisuutta, Euroopan sisämarkkinaa, Amerikkaa ja Afrikkaa on vahvistettava.
Myös Aasian suunta on meille tärkeä, kunhan lentoyhteydet saadaan jälleen toimimaan. Aasian osalta olen huolissani siitä, että teollisuutemme on kovin komponenttiriippuvaista. Tuotteiden osia tuodaan paljon muun muassa Kiinasta. Lääketuontien takia uudet yhteydet Aasiaan on löydyttävä.
Suomi on osana EU-rintamaa estänyt kakskäyttötuotteiden viennin Venäjälle. Tällä tarkoitetaan sellaisia tuotteita, joista on hyötyä sotatoimissa. Vientikielto estää Suomalaisia yrityksiä toimimasta kolmella eri tavalla: 500 yritystä vie itse tuotteita, useat yritykset hyötyvät välillisesti tuotteiden valmistuksesta ja viennistä ja näihin yrityksiin inventoineiden toimijoiden luottamus tulevaisuuteen on koetuksella. Vientikielto koskee noin neljäsosaa Suomesta Venäjälle vientiä tekevistä yrityksistä.
Matkailun maabrändin kokema vahinko siitä, että Suomi on sotaa käyvän maan naapuri näkyy jo. Aasian markkinan ja Euroopan tulijoiden ehtyminen Venäjän ilmatilan sulkemisen vuoksi ovat koronasta toipuvalle Suomen matkailulle katastrofaalisia uutisia. Tilanne on onneton Suomen kannalta ja nopeaa korjausliikettä ei ole. 1300 kilometriä pitkä yhteinen raja sotaa käyvän naapurimaamme kanssa ei ole lähtemässä minnekään. Pientä lohtua tuo se, että Suomen puolustuskykyyn ja -tahtoon luotetaan myös Euroopassa.
Suomi on toiminut viisaasti huolehtimalla omasta vahvasta maanpuolustuksesta. Vaikka sota ei uhkaa nyt meitä, olemme valmiita. Uskottava puolustuksemme perustuu asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin ja asialliseen kalustoon. Tällä hallituskaudella olemme jatkaneet tuota linjaa. Hankimme uusia hävittäjiä 10 miljardilla eurolla. Teimme yli miljardin euron hankintapäätöksen uusista sotalaivoista. Myös maavoimien kalustoa päivitetään. Ukrainan sodan myötä myös Naton osalta tehdään kokonaisarviointia. Sotilasliiton mahdollista vaikutusta Suomen talouteen ja erityisesti investointiympäristön luotettavuuteen on myös selvitettävä.
Venäjä on vajoamassa syvään talouskriisiin ja lamaan. Finanssikriisi, pääomaliikkeiden rajoitukset ja ulkomaalaisten yritysten laajamittainen maasta poistuminen johtavat siihen, että elintaso laskee ja investoinnit loppuvat. Venäjän talouden ennustetaan supistuvan jopa yli 10 prosenttia tänä vuonna. Ruplan hinta on jo nyt romahtanut, pörssi pysyy suljettuna, pankit maksukyvyttöminä ja tuotteiden hinnat nousevat. Emme tarkalleen tiedä, mitä tapahtuu, kun globaalista taloudesta poistuu yksi suuri valtio. Tämä talouden ihmiskoe tulee olemaan pitkäkestoinen ja vaikeasti ennustettava.
Ukrainan sodan seurauksena hitaan kasvun ja korkean inflaation paha kierre on mahdollinen myös Suomessa. Tähän tulee varautua. Lisäksi Ukrainan sodan luottamusvaikutus on suuri. Voimme vaan toivoa, että vaikutukset investointihalukkuuteen ja esimerkiksi yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksiin jäävät pelkoja pienemmiksi.
Talous on pitkälle psykologiaa. On oltava iloinen niistä luottamuksen pilkahduksista, joita koronan jälkeen ja nyt Ukrainan sodan jälkeenkin on näkynyt. Meidän on tehtävä kaikki voitavamme luottamuksen rakentamiseksi sodan varjossa. Se on koko yhteiskunnan etu, että rattaat saadaan pyörimään ja luottamus palaisi nopeasti.