Kuinka palasin elävien kirjoihin
Jos joku olisi vuosi sitten sanonut, että tulen vielä nukkumaan jopa kahdeksan tuntia yössä, olisin luultavasti nauranut. Tai ehkä haukotellut, sillä sitähän minä tein tuolloin jatkuvasti.
Nyt olen suorastaan uudelleen syntynyt! Jokainen aamu tuntuu uudelta mahdollisuudelta valloittaa maailma. Eikä enää tarvitse kadehtia niitä ihmisiä, jotka kertovat nukkuneensa yönsä hyvin. Kuulun vihdoin itsekin tähän etuoikeutettuun joukkoon!
Olen käyttänyt uniapnealaitetta reilun kuukauden, ja ero entiseen on suorastaan hämmästyttävä.
Vuosikausia nukuin huonosti. Välillä yöunet jäivät viikkotolkulla kolmeen tai neljään tuntiin. Aamuisin olo oli kuin olisi valvonut koko yön ja tärkein toive oli, että tulisipa pian ilta ja pääsisi takaisin nukkumaan.
Uniapnea on Suomessa todellinen kansantauti. Hengitysliiton mukaan sitä sairastaa ainakin 300 000 suomalaista. Arvioissa esiintyy suurempiakin lukuja, sillä moni sairastaa tietämättään.
Hoitamaton uniapnea aiheuttaa toistuvia hengityskatkoksia, pirstoo yöunen ja voi johtaa päiväväsymykseen, keskittymisvaikeuksiin ja mielialaoireisiin. Lisäksi se lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Huonosti nukuttu yö ei siis ole pelkästään yksityisasia. Kun ihminen kulkee työpäivänsä puolinukuksissa, se näkyy myös työtehossa ja tuottavuudessa. Ja kun univaje pitkittyy, mielenterveyskin joutuu koville.
Minulla on omakohtaista kokemusta siitäkin, kuinka pitkään jatkunut huonojen öiden putki voi laukaista sairaalahoitoa vaativan migreenin.
Nyt meillä on aviomiehen kanssa aivan uudenlainen iltaromantiikka.
Kaikki univaikeudet eivät tietenkään johdu uniapneasta. Mutta jos nukkuminen ei onnistu lääkkeistä ja muista konsteista huolimatta, kannattaa selvittää, voisiko taustalla olla hengityksen häiriö.
Eikä uniapnea katso vyötärönympärystä. Minä ja aviomieheni olemme molemmat normaalipainoisia, mutta diagnoosit saimme silti. Sairaus ei siis aina näy päällepäin.
Tutkimuksiin pääsy oli sitten oma seikkailunsa. Työterveyslääkärin lähete lähti Pohteelle loppiaisen aikoihin. Unipolygrafia tehtiin vapunaattona ja diagnoosi loppukesästä.
Polygrafian perään jouduin kyselemään Pohteelta kolmeen otteeseen, jotta sain toimitettua sen työterveyslääkärille jatkolähetettä varten. Kun hoito lopulta järjestyi, oli se erinomaisen hyvää.
Ja nyt meillä on aviomiehen kanssa aivan uudenlainen iltaromantiikka. Kun yö saapuu, asetamme kumpikin maskimme kasvoille.
Hänellä on hieman järeämpi varustus, minulla kevyempi. Siinä ei ehkä ole Hollywood-elokuvan romantiikkaa, mutta mitäpä siitä! Rakkaus kestää, vaikka makuuhuoneessa suhisee.