Ukraina sotii yhä, mutta Saksa sai ryhtiä
Maanantaina tuli kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun Venäjä aloitti laittoman hyökkäyssodan Ukrainassa. Epävarmuus Ukrainan tuesta jatkuu, kun tärkeä tukijamaa Yhdysvallat on presidenttinsä johdolla tehnyt Ukraina-politiikassa täyskäännöksen.
Toisaalla sunnuntain Saksan liittopäivävaalit muuttivat suurimman EU:n jäsenmaan poliittista maisemaa.
Brutaali Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut mittaamatonta inhimillistä kärsimystä, kymmeniätuhansia uhreja, miljoonia pakolaisia ja raunioitunutta infrastruktuuria.
Sotarintaman heikko menestys Ukrainan osalta kertoo siitä, etteivät länsikumppanit ole toimittaneet riittävästi tukea. EU:n tuki on ollut liian hidasta ja varsinkin alkuun riittämätöntä. Yhdysvallat uhkaa vetää tukensa kokonaan, mikäli Trump ei saa haluamaansa.
Yhdysvaltojen horjuminen Ukraina-politiikassaan on osoitus siitä, että meidän on Euroopassa suoriuduttava paremmin ja noustava omille jaloillemme. Ukraina sotii koko Euroopan puolesta.
Investoinnit puolustusteollisuuteen on saatava nopeammin liikkeelle, aseiden ja ammusten yhteishankintojen määrä on saatava riittävälle tasolle vastaamaan Ukrainan tarpeisiin ja taloudellista tukea Ukrainaan on lisättävä.
Sodan vuosipäivänä EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti, että Ukrainalle annetaan uusi 3,5 miljardin euron tukipaketti jo heti maaliskuussa.
Kiovaan kokoontuneet jäsenmaiden johtajat ovat yhdessä tuumin julistaneet vahvempaa sitoutumista Ukrainan puolustamiselle. Useat maat ovat ilmoittaneet myös omista tukipaketeistaan.
Sunnuntaina käydyt Saksan vaalit tuovat jatkossa todennäköisesti myös muutosta suurimman jäsenmaan Ukraina-tukeen.
Edellinen Scholzin johtama hallitus oli monessa käänteessä hyvin vastentahtoinen kasvavan aseavun ja riittävän tuen varmistamisessa. Uudeksi liittokansleriksi nouseva kristillisdemokraattien Friedrich Merz on toista puuta. Hän on antanut paljon selkeämpiä lausuntoja Ukrainan merkittävästä tukemisesta.
Kautta Euroopan nouseva äärioikeistolaisten ja venäjämielisten nousu on yhtä lailla huolestuttavaa, viimeisimpänä Saksan äärioikean AfD:n nousu toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
Onneksi Merz on sanonut, että poliittinen palomuuri tulee pitämään. Hallitus todennäköisesti muodostuneekin yhdessä sosiaalidemokraattien kanssa. Hän kiirehtiikin hallituksen muodostamista sen haasteellisuudesta huolimatta, koska hänen mukaansa Eurooppa ei odota.
Olemmeko saamassa Merzistä kaivatun eurooppalaisen vahvan ja rakentavan äänen?
Euroopan on osoitettava johtajuutta. Yhdysvaltojen ja Venäjän neuvottelut yli Ukrainan ja Euroopan eivät lupaa hyvää.
Lopullisen päätöksen rauhasta tekee Ukraina itse, ja paremmat Ukrainalle sopivat ehdot varmistetaan vain Euroopan horjumattomalla ja aiempaa vahvemmalla tuella.