Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tila vaatii vakaata johtajuutta

Me suomalaiset olemme onnekkaassa asemassa, sillä saamme valita valtionpäämiehen vapailla demokraattisilla vaaleilla, laajan ja laadukkaiden ehdokkaiden rivistä.

Ennakkoäänestyksen jo pian alkaessa ja näin vaalikampanjoiden loppusuoralla on syytä pohtia tulevan kansanvallan ratkaisun merkittävyyttä. Menneitä ovat ajat, jolloin presidentin rooli nähtiin enemmän muodollisena arvojohtajana kuin todellisena johtajuuden paikkana.

Maailmalla valtionjohtajien pöydissä ratkaistaan monen globaalin kehityskulun suunta ja siksi sopii toivoa, että kansat tekevät viisaita johtajavalintoja ja että järjestelmä sen kaikkialla sallii.  Esimerkiksi Yhdysvaltojen kaksipuoluejärjestelmä on osoittanut heikkoutensa siinä, miten kokonainen kansakunta voi joutua kansanvaltaa halveksuvan jyrän alle.

On suoranainen ihme, että vähäväkinen kansamme tuottaa listoille päteviä ehdokkaita demokratian kehtona pidettyä lännen jättiläistä enemmän.

Tasavaltamme presidentit eivät ole maailman johtavien kollegoittensa kanssa samalla viivalla, mutta ovat silti olleet kokoaan suurempia kansainvälisen roolinsa kautta.

Sen ovat osoittaneet niin väistyvä presidentti Sauli Niinistö Turkin vaikeuttamien Nato-neuvotteluiden aikana, edesmennyt Martti Ahtisaari rauhanvälityksessään kuin myös Urho Kekkonen johtajasuhteisiin perustuvalla diplomatiallaan.

Merkittävin taito Suomen presidentille onkin harkittu diplomatia viimeistä ajatusta ja elettä myöten. Tässä yksi ehdokas on ylitse muiden.

Nyt kun kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne luo yhä epävarmuutta tulevaisuuteen, on vakauttaville johtajille tarvetta.

Sodat Euroopassa ja Lähi-idässä, hybridiuhat, siirtolaisuus, ilmasto- ja talouskriisi sekä EU:n laajentuminen ovat kysymyksiä, joita ratkomaan kansainvälisillä ja kotimaan areenoilla täytyy valita ehdokkaista paras – ei se, jolla on katsotuimmat kissavideot.

Olli Rehnin vahva kokemus Eurooppa-politiikassa ja taloudessa, kokemus puolustusvoimista reservin luutnanttina, rakentava ilmastodiplomatia, kansainväliset hyvät suhteet sekä koeteltu paineensietokyky tekevät hänestä ainoan oikean valinnan Suomen seuraavaksi presidentiksi.