Tutkija Venäjän vaaleista: Maan johto ei yritäkään houkutella kansaa uurnille
Venäjällä ensi viikonvaihteessa pidettävien parlamenttivaalien kampanjointi on sujunut erittäin laimeissa tunnelmissa.
Tutkija Kirill Rogovin mukaan kansalaisten kiinnostus duuman vaaleja kohtaan on poikkeuksellisen vähäistä.
– En muista näin tylsiä vaaleja, Rogov sanoo.
Vaalien tulos on käytännössä tiedossa: valtapuolue Yhtenäinen Venäjä säilyttää asemansa sitä tukevien, muodollisesti oppositiota edustavien duuman puolueiden kanssa.
Äänestysintoa vähentää todellisen vaihtoehtojen puuttumisen ohella myös se, ettei duuman koeta kykenevän Venäjällä vaikuttamaan todella tärkeisiin asioihin.
Rogovin mukaan äänestäjien apatia sopii vallanpitäjille enemmän kuin hyvin.
– Hallituksen strategia ei ole kannattajien saaminen liikkeelle vaan demobilisointi, Helsingissä Ulkopoliittisessa instituutissa vieraillut Rogov sanoo.
Tärkein veto tässä suhteessa oli vaalien aikaistaminen syyskuulle, vain muutama viikko suositun lomakuukauden jälkeen. Tämä hillitsi kampanjointia.
– Elokuu on kuollutta aikaa politiikassa, Rogov sanoo.
Siinä missä presidentti Vladimir Putinin suosio on yhä korkeissa lukemissa, kansalaisten käsitys Venäjän kehityksen suunnasta ja hallituksen suoriutumisesta on romahtanut lähes tasolle, joka edelsi Krimin valtausta seurannutta kansallismielistä huumaa.
Rogovin mukaan hallituksella on siten hyvä syy toivoa, että sille mahdollisen uhkan muodostava osa yhteiskunnasta pysyy hiljaa kuten tähänkin saakka.
Eivät ihmiset tunne itseään köyhiksi vaan vähemmän rikkaiksi kuin pari vuotta sitten.
Tutkija Kiril Rogov
Miksi nykyinen talouskriisi ei ole sitten ole aiheuttanut voimakkaampia poliittisia seurauksia?
Rogovin mukaan tilanne ei ole vielä heikentynyt tarpeeksi: Krimin valtauksesta ja vastakkainasettelusta lännen kanssa syntynyt kansallisen yksituumaisuuden politiikka tehoaa yhä, joskin koko ajan heikommin.
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat pudonneet peräti kymmenen prosenttia eli samalle tasolle kuin edellisen vaalien aikaan vuonna 2011.
Sitä oli kuitenkin edeltänyt noin vuosikymmenen kestänyt erittäin vahvan kasvun aika 1990-luvun lopun pohjalukemista.
– Eli eivät ihmiset tunne itseään köyhiksi vaan vähemmän rikkaiksi kuin pari vuotta sitten, Rogov arvioi.
Suunta kehityksessä on kuitenkin selvä, ja siksi poliittista liikkumatilaa on Venäjällä entisestään rajoitettu.
Rogov kuuluu riippumattoman tutkimuslaitoksen Levada-keskuksen hallintoneuvostoon. Venäjän viranomaiset luokittelivat Levadan hiljattain ”ulkomaiseksi agentiksi”.
Venäläisten kiinnostus vaaleihin on ollut niin laimeaa, että Rogovin mukaan äänestysprosentti voi pudota edellisten vaalien 60:stä jopa 45 prosentin tietämille.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes ei usko aivan yhtä suureen pudotukseen.
Esimerkiksi monissa pikkukaupungeissa ja Kaukasuksen tasavalloissa äänestetään hänen mukaansa perinteisesti hyvin ahkerasti ja siellä aktiivisuus hyödyttää nimenomaan vallanpitäjiä.
Moshesin mukaan hallinnon passivointistrategia vaaleissa kohdistuukin suurkaupunkeihin, joissa liberaalia ajatusmaailmaa edustavien toivotaan jättävän äänestämättä.
– En usko äänestysvilkkauden putoavan alle 50:n. En ainakaan virallisesti ilmoitetun äänestysvilkkauden, Moshes sanoo.