Aleppo on sisällissodan päänäyttämö: Uutiset iskuista ja kuolleista ovat arkipäivää

Reilu vuosi Syyrian kansannousun jälkeen, heinäkuussa 2012, taistelut Aleppossa alkavat. Kapinalliset pyrkivät häätämään hallituksen joukot kaupungista. Aleppo jakautuu.

Yli neljä vuotta myöhemmin Aleppo on edelleen jakautunut. Uutiset uusista iskuista ja lukuisista kuolleista ovat arkipäivää.

Etenkin kaupungin itäosassa pulaa on kaikesta ja sairaaloita tuhotaan ilmaiskuissa.

– Aleppon tilanteeseen ei näytä löytyvän ratkaisua. Aina, kun Syyrian hallinto katsoo, että sillä on tilaisuus vallata kaupunki takaisin, aseellisen opposition tukijat aseistavat ryhmiä paremmin, arvioi vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista (Upi).

Vaikka taistelut Aleppossa eivät alkaneet heti kansannousun alkaessa, kohdistuivat katseet kuitenkin pääkaupunki Damaskoksen ohella heti myös Aleppoon, sanoo konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän tutkija Mikko Patokallio.

– Ne ovat poliittisia ja taloudellisia keskuksia, minkä takia niiden hallinta on ollut keskeinen, hän sanoo.

Lopulta oppositio toi maaseudulta sodan myös Aleppoon, sanoo Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta

–Eri ryhmät saivat haltuunsa alueita Aleppon itäosasta, kaupunki jakautui. Tämä jako on ollut pitkälti sama siitä asti, hän jatkaa.

Aleppon alue on hallinnoltaan sirpaloitunein koko maassa, minkä takia tilanne on siellä huomattavasti monimutkaisempi kuin muualla, Juusola sanoo.

Kaupungin länsiosaa pitävät hallussaan nyt hallituksen joukot, itää kapinalliset. Kurdeilla on oma alueensa kaupungin läntisessä osassa, ja kaupungista itään pitää alueita hallinnassaan äärijärjestö Isis.

Lisäksi kaupunki on lähellä Turkin rajaa.

– Se, että Turkin raja on lähellä, on myös vaikuttanut siihen, että alueella on monia eri taistelijoita. Sinne on ollut helppo tulla, sanoo Juusola.

Kurdit taas vaikeuttavat tilannetta olemalla välillä hallituksen puolella ja välillä vastaan, sanovat sekä Juusola että Patokallio.

Lisäksi Aleppon taistelussa merkittävä rooli on ollut myös Venäjällä. CMI:n Patokallio näkee, että Venäjällä on ollut hyvinkin suora rooli väkivallan tasoon ja humanitaarisen kriisin kehitykseen Aleppossa.

Heikentyneen Isisin roolia Aleppon varsinaisessa taistelussa ei nähdä enää merkittävänä.

Upin vanhemman tutkijan Wolfgang Mühlbergerin mukaan äärijärjestö voi kuitenkin vaikuttaa siihen, mitkä ovat hallituksen mahdollisuudet saada Aleppo hallintaansa.

– Isisillä on hallinnassaan kaupungin itäpuolella vielä yksi iso kaupunki. Kaupungin hallinta on tarpeellista, jotta Aleppoa voi hallita.

Aleppo on ollut sodan päänäyttämö, ja koko sodan lopputuloksen kannalta sen kohtalo on merkittävä, arvioi Upin Alaranta.

– Etenkin hallituksen kannalta Aleppon hallintaan saaminen tarkoittaisi sodan voittoa. Se on ainoa suuri kaupunki, jossa aseellisella oppositiolla on kyky toimia.

Patokallio puolestaan näkee, että vaikka hallitus saisi Aleppon hallintaansa, ei se automaattisesti tarkoita voittoa sodassa. Hallituksella olisi hänen mukaansa vielä pitkä matka, jos se haluaa osoittaa pystyvänsä vastaamaan kansan tarpeisiin.

– Jos oppositio taas voittaa, ollaan silloin pattitilanteessa. Oppositiolla ei ole keinoja vallata muita alueita, Patokallio jatkaa.

Siitä kaikki tutkijat ovat kuitenkin yhtä mieltä, että Aleppon hallinnalla on suuri symbolinen merkitys.

Lähteinä myös: AFP, BBC, CNN