"Valitkaa minut, niin lippalakit halpenevat"

Timo Soini on oikeastaan perin laimean sortin populisti, vaikka pääfilosofina esiintyykin. Maalaisliitto-keskustankin historiassa on mies, joka pani paremmaksi.

Hän oli kansanedustaja K. K. Pykälä. ”Pykäläläisyys” luetaan yhä yhdeksi keskusta-aatteen neljästä traditiosta.

Pykälän alkuperäiset, oikeat etunimet olivat Karl Gustaf. Hän suomensi nimensä Kalle Kustaaksi, mikä oli johdonmukaista. Pykälän lempiajatuksia näet oli ”herroja pittää eppäillä”, ja ruotsinkielisyys oli herraskaista. Pääasiassa hän käytti nimikirjaimiaan K. K. Siksi hänen lempinimensä maalaisliiton eduskuntaryhmässä oli ”Koko §”.

K. K. Pykälä ymmärsi jo yli sata vuotta sitten, miten vaalit voitetaan. Kerran hänen vaalilauseensa kuului näin: ”Valitkaa minut, niin lippalakit halpenevat.”

Eivät tämmöiseen ole perussuomalaisetkaan pystyneet. Mutta K. K. tajusi jo silloin, että liian vaikeasti ei kannata puhua.

K. K. Pykälä voitti Soinin myös retevässä virallisessa pukeutumisessa. Tosin Soini taisi villeimpinäkin kansanedustajavuosinaan vain höllentää kravatin solmua ja availla paidan ylimmäistä nappia.

K. K. läpsytteli sen sijaan kerran eduskuntaan paljain jaloin.

Selitykseksi on sanottava, että edustaja tuli saunaretken ja hienostoravintola Königin kautta. Ehkäpä kansan miehen oli parempi sumentaa jäljet – paljain jaloin – tai sitten kengät vain unohtuivat matkan varrelle.