"Puhe on halpaa" – hallituksen rajaturvallisuuden korjaussarjalle yhä sapiskaa oppositiosta

Rajaturvallisuus

Turvapaikkahaun rajaaminen tarvittaessa yhteen paikkaan ei edelleenkään riitä perussuomalaiselle oppositiolle Suomen suojaamiseksi rajalla tapahtuvalta hybridivaikuttamiselta.

Asiasta päästiin jälleen väittelemään, kun sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) kiikutti eduskuntaan esityksen rajavartiolain muuttamiseksi.

– Puhe on halpaa, mutta hallitus ei vieläkään esitä lakia, jolla turvapaikanhaku voitaisiin keskeyttää Venäjän aggression torjumiseksi, perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Ville Tavio syytti.

Tavion mukaan asia ei voi millään olla perustuslain eikä Euroopan unionin lainsäädännön takana, koska kyseessä on suvereenin valtion maanpuolustuksellisuuteen kuuluva asia.

Myös hallituspuolue keskustasta huomautettiin, että raja-asioiden on oltava kunnossa.

– Onnettominta olisi se, että olisimme oman tai Euroopan unionista määräytyvien lakien vankeja ja kykenemättömiä puolustautumaan ilmiselvältä vaikutusyritykseltä, keskustan Hanna-Leena Mattila totesi. Hän kysyi Mikkoselta, onko Suomi jotenkin vajaavaltainen päättämään omien rajojensa sulkemisesta.

Sisäministeri Mikkonen selvitti, että lainmuutoksen myötä valtioneuvosto voisi päättää kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä  yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan.

Mikkosen mukaan näin voitaisiin menetellä, jos se on välttämätöntä lyhyessä ajassa poikkeuksellisen suuren maahantulijoiden määrän tai vieraan valtion tahallisesti yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheuttaman vakavan uhan vuoksi.

– Jos keskittämisestä päätettäisiin hybridivaikuttamisen vuoksi, tavoitteena on keskeyttää vieraan valtion vaikuttamistoimet heti alkuvaiheessa, sisäministeri totesi.

Mikkosen mukaan rajanylitysliikennettä ei kuitenkaan saisi rajoittaa ja kansainvälisen suojelun hakemista ei saisi keskittää enempää kuin mikä on välttämätöntä vakavan uhan torjumiseksi.

– Sääntelyllä ei estettäisi oikeutta hakea kansainvälistä suojelua Suomesta. Tosiasiallinen mahdollisuus hakea turvapaikkaa mahdollistettaisiin kaikissa tilanteissa.

Perussuomalaisia maltillisempaa linjaa vetäneen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi, että turvapaikanhaun keskittäminen yhteen paikkaan näyttää olevan nyt maksimi, johon on päästy.

– Ja se on hallintovaliokunnan tehtävä nyt löytää siihen oikea sanoitus, siinä on laaja tuki. Toinen on se, että miten toimitaan silloin, jos tullaan silti. Ja siihen pitää olla ratkaisu. Se pitää se ratkaisu löytää, miten silloin toimitaan.

Orpon mukaan nyt on tärkeää toimia sekä puolustusvaliokunnassa valmiuslain että hallintovaliokunnassa rajavartiolain kanssa yksissä tuumin, että lainmuutokset saadaan vietyä nopeasti läpi.

Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo muistutti, että jo Venäjän syöksy yhä autoritäärisemmäksi valtioksi ja ihmisoikeustoimijoiden, järjestöjen ja toisinajattelijoiden kohtelu voi hyvinkin tarkoittaa venäläisten turvapaikanhakijoiden määrän lisääntymistä Suomen Venäjän-vastaisella rajalla.

–Pelkkä poikkeuksellisen suurikaan maahantulijoiden määrä ei kuitenkaan ole peruste vaikeuttaa maahanpääsyä tai turvapaikanhakua, eikä pelkkä maahantulijoiden suurikaan määrä itsessään luo vakavaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle. Maahantulijoiden määrä ei myöskään itsessään indikoi, onko kyse hybridivaikuttamisesta, Honkasalo näki.

Kokoomuksen Ben Zyskowicz huomautti Honkasalolle, ettei kyse ole aidoista turvapaikanhakijoista.

– Pääosa meistä muista on puhunut sellaisesta tilanteesta, jossa Venäjä — jonka häikäilemättömyys lienee kaikille avautunut Ukrainan tapahtumien myötä — käyttää ihmisiä, niin sanottuja turvapaikanhakijoita, aseena Suomea vastaan. Me muut puhumme tästä tilanteesta.

Mikkonen selvitti, että äärimmäisessä tapauksessa turvapaikanhaku voidaan keskittää jopa vain yhdelle rajanylityspaikalle.

– Ja jos nyt mietitään meidän itärajaamme, joka on valtavan laaja, ja jos meillä olisi tilanne, että koko itärajan laajuudesta olisi tällaista painostettua, välineellistä, valtavia massoja liikkeessä, niin kyllä silloin varmaan lähdettäisiin jo miettimään, että ollaan puolustustilalain puolella.

Mikkosen mukaan Puolan Valko-Venäjän rajalla viime syksynä nähdyssä tilanteessa suljettiin Kuznican raja-asema.

– Siis yksi raja-asema suljettiin. Muuallahan siellä rajanylityspaikat olivat auki ja muualla rajanylityspaikoilla myös turvapaikkahakemuksia otettiin vastaan. Siinä mielessä tämä ajatushan meidän laissa on myös se, että tarvittava määrä rajanylityspaikkoja suljetaan, toisaalla sitten varmistetaan, että oikeus kansainvälisen suojelun hakemukseen on, sisäministeri totesi.

Ministeri muistutti, että lain valmistelussa on jouduttu huomioimaan EU:n lainsäädännön ja perusoikeuskirjan lisäksi myös kansainväliset sitoumukset ja velvoitteet, joihin Suomi on sitoutunut ja jotka perustuslaissakin todetaan.

– Teemme tietysti lainsäädäntöä, joka on näiden mukaista.