Hakatun runkopuun kokonaismäärä kasvoi viime vuonna voimakkaasti
Hakatun runkopuun kokonaismäärä kasvoi viime vuonna 11 prosenttia toissa vuodesta, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Määrä ylitti viiden edellisen vuoden keskimääräiset hakkuut viidellä prosentilla.
– Hakattua puuta otettiin vuonna 2021 käyttöön 76 miljoonaa kuutiometriä ja metsiin kertyi kuollutta puuta yhteensä 15 miljoonaa kuutiota. Niistä muodostuva puuston kokonaispoistuma nousi 92 miljoonaan kuutiometriin, kertoo Luken yliaktuaari Jukka Torvelainen tiedotteessa.
Uusimpien arvioiden mukaan metsiin kasvaa uutta runkopuuta 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, joten elävän runkopuun kokonaismäärä lisääntyi Luken mukaan noin 12 miljoonalla kuutiometrillä.
Hakkuista meni metsäteollisuuden käyttöön ja vientiin lähes 66 miljoonaa kuutiometriä. Kymmenen miljoonaa kuutiometriä hakattiin energiapuuksi ja muuhun käyttöön kuten takkapuiksi.
– Vuoden 2021 teollisuuspuun hakkuumäärä oli tilastointihistorian toiseksi suurin. Vuodesta 2018 jäätiin jälkeen kolme miljoonaa kuutiometriä, sanoo Luken yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälä.
Energiapuun määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna viisi prosenttia. Lisäys kohdistui pääasiassa latvusmassaan. Muutokset teollisuudelle menevän puun hakkuissa heijastuvat tarjolla olevan latvusmassan määrään.
Kotimaisesta teollisuuspuusta 40 prosenttia tuli Pohjois-Savosta, Pohjois-Pohjanmaalta, Pohjois-Karjalasta ja Keski-Suomesta. Jokaisessa hakkuumäärä ylitti kuusi miljoonaa kuutiometriä. Kaikkein eniten puuta korjattiin Pohjois-Savossa.
Luken hakkuumahdollisuusarvio kaudelle 2016–2025 on keskimäärin 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa. Viime vuonna hakkuut jäivät siis yli neljä miljoonaa kuutiometriä alle hakkuumahdollisuuksien.
– Hakkuita ja hakkuumahdollisuusarvioita on hyvä verrata usean vuoden ajalta, sillä hakkuumäärät vaihtelevat vuodesta toiseen. Vuosina 2016–2021 koko maan hakkuut ovat olleet keskimäärin 91 prosenttia hakkuumahdollisuuksista, Torvelainen kertoo.
Tehdyt hakkuut suhteessa hakkuumahdollisuuksiin vaihtelevat kuitenkin suuresti maakunnittain. Torvelaisen mukaan Pohjois-Suomessa määrä oli 76 prosenttia mutta Etelä- ja Keski-Suomessa 96 prosenttia arvioidusta hakkuumahdollisuuksista viiden vuoden ajanjaksolla.
Hakkuut ylittivät vuosina 2016–2021 suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän Etelä-Karjalassa, Päijät-Hämeessa, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa. Etelä-Karjalassa ylitys oli peräti 14 prosenttia.
– Jos tarkastellaan ainoastaan vuoden 2021 tilannetta, niin hakkuissa hyödynnettiin koko Etelä- ja Keski-Suomen alueella 99 prosenttia hakkuumahdollisuuksista, Torvelainen sanoo.
Hänen mukaansa mainittujen kuuden maakunnan lisäksi viime vuoden hakkuut kasvoivat arvioituja mahdollisuuksia suuremmiksi myös Satakunnan, Pohjois-Savon ja Ahvenanmaan maakunnissa.
Viime vuonna vallitsi poikkeuksellisen vahva suhdanne erityisesti mekaanisessa metsäteollisuudessa ja selluteollisuudessa.
Tukkipuun osuus viime vuoden hakkuista oli 29 miljoonaa kuutiometriä, kuitupuun 37 miljoonaa kuutiometriä ja energiapuun 10 miljoonaa kuutiometriä. Tukkipuun määrä lisääntyi eniten toissa vuodesta.
Puutavaralajeista suhteellisesti eniten kasvoivat kuusi- ja koivutukin hakkuut.
Tukkipuu nousi esiin myös pidemmässä aikavertailussa, sillä sen hakkuut olivat yhdeksän prosenttia edeltävän viiden vuoden keskiarvoa suuremmat. Kuitupuun hakkuut ovat sen sijaan pysyneet samalla tasolla.