Superbakteeri jyllää Euroopassa sairaalahoitoon joutuneiden suomalaisten keskuudessa – "Eurooppa on aiemmin kuitattu pienen riskin alueena"
Euroopassa sairaalaan joutuneet suomalaiset matkustajat voivat kantaa mukanaan antibiooteille vastustuskykyisiä niin sanottuja superbakteereja. Asia ilmenee Helsingin yliopiston sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa lähes viidennes Euroopassa sairaalaan joutuneista suomalaismatkailijoista kantoi takaisin Suomeen jotakin superbakteeria. Itä-Euroopan maissa matkustaneilla tartunnan riski oli vielä suurempi. Hieman useampi kuin joka neljäs Itä-Euroopassa hoidetuista kantoi superbakteeria.
Tutkijat halusivat kiinnittää huomiota suomalaisten Euroopan-matkoilla saamaan sairaalahoitoon, koska Eurooppaa ei ole perinteisesti pidetty korkean riskin alueena superbakteeritartunnoille.
– Eurooppa on aikaisemmin kuitattu matalan riskin alueena, mitä se toki onkin verrattuna trooppisiin alueisiin, sanoo infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta.
Kantele on mukana Suomen Akatemian tukemassa antibioottiresistenssin huippututkimusyksikössä. Journal of Travel Medicine -tiedejournaalissa julkaistu tuore superbakteereja koskeva tutkimus on osa tutkimusyksikön työtä.
Kanteleen mukaan Euroopan-matkustus on mielekäs tutkimuskohde siitäkin syystä, että suomalaiset matkustavat useimmin juuri Euroopassa.
– Lisäksi suomalaisten ulkomaisista sairaalahoidoista suurin osa tapahtuu Euroopassa, Kantele toteaa.
Tutkimuksessa analysoitiin seulontatuloksia lähes 1 800 suomalaiselta, jotka olivat olleet seulontaa edeltävän vuoden aikana sairaalahoidossa Euroopassa. Seulonnat oli tehty vuosina 2010–2019.
Aineisto oli siis tutkijoille valmiina olemassa. Suomessa sairaalahoitoon tulevista ihmisistä seulotaan superbakteerien varalta kaikki, jotka ovat olleet vuoden sisällä sairaalahoidossa ulkomailla.
– Seulonta tehdään sairaaloidemme suojelemiseksi. Suomessa nähdään sairaaloissa paljon vaivaa, etteivät nämä bakteerit leviäisi, Kantele sanoo.
Hänen mukaansa tutkimuksessa suomalaisten Euroopan-matkustajien näytteistä nyt paljastuneet superbakteerit ovat hyvin suurella todennäköisyydellä peräisin eurooppalaisista sairaaloista. Tähän viittaa useampi tekijä.
– Suomi on ensinnäkin matalan antibioottiresistenssin maa. Omissa tutkimuksissamme tavallisista suomalaisista kantajia on alle viisi prosenttia, Kantele kertoo.
– Lisäksi meillä on tutkimustietoa suomalaisista, jotka matkustavat Eurooppaan ilman, että he joutuvat matkallaan sairaalahoitoon. Kertyneen tiedon perusteella riski superbakteerien saamiseen ilman sairaalahoitoa on hyvin pieni.
On myös jo yleisesti tunnettua tietoa, että sairaaloissa ylipäätään on superbakteereja enemmän kuin muualla. Tämä johtuu tehokkaiden, niin sanottujen laajakirjoisten antibioottien käytöstä sairaaloissa.
Laajakirjoisella antibiootilla tarkoitetaan antibioottia, joka tehoaa moniin erilaisiin bakteereihin, kuten suolistossa, iholla ja hapettomissa oloissa eläviin bakteereihin.
Kanteleen mukaan bakteerien vastustuskyky antibiooteille kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän laajakirjoisia antibiootteja käytetään.
– Laajakirjoiset antibiootit tuhoavat myös laajasti meidän omia mikrobeitamme. Aina kun antibioottia käytetään, tehdään tilaa resistenteille bakteereille, Kantele selittää.
Jos bakteerien vastustuskyky halutaan pitää aisoissa, tulisi Kanteleen mukaan käyttää mahdollisimman kapeakirjoisia antibiootteja. Tässä ollaan Suomessa edistytty.
– Esimerkiksi Husista tiedän kertoa, että siellä suositaan jo selvästi aiempaa enemmän kapeakirjoisia antibiootteja kuin takavuosina, Kantele kertoo.