Puolustusministeriön ex-johtaja Ylellä: Suomi ei voi nyt hakea Naton jäseneksi
Suomi ei voi tällä hetkellä hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan takia.
Näin arvioi puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Jukka Juusti Ylen Uutispodcastissa.
Juusti kysyy, miksi Nato haluaisi 1 340 kilometriä uutta itärajaa puolustettavakseen.
– En usko, että jäsenmaat ottaisivat hakemusta edes käsiteltäväksi.
Lisäksi ministeriön ex-johtaja sanoo, ettei Suomella ole koskaan ollut Nato-optiota.
– Tällä puheella on annettu valheellinen kuva kansalle, että Suomi pääsisi heittämällä jäseneksi.
– Suomi voi hakea jäsenyyttä siinä missä muutkin maat.
Jos Suomi kuitenkin jonain päivänä pyrkii puolustusliiton jäseneksi, sen kannattaa Juustin mukaan ensimmäisenä varmistaa ainakin suurimpien ydinasevaltojen eli Yhdysvaltojen, Ranskan ja Iso-Britannian mielipiteet asiaan.
– Näkisin parhaaksi, että Suomi pitää kortit piilossa siihen asti, kunnes se yhtenä päivänä ilmoittaa, että haemme Naton jäsenyyttä. Jos tätä keskustelua ryhdytään julkisuudessa käymään, se ei nopeuta eikä auta asiaa.
Juusti huomauttaa, ettei liittyminen Natoon edellyttäisi Suomen lain mukaan kansanäänestystä. Mahdollinen jäsenyysprosessi kestäisi hänen mukaansa vähintään kaksi vuotta.
Juusti ei pidä mahdollisena sitä, että Suomelle myönnettäisiin jonkinlaiset turvatakuut prosessin ajaksi.
Hänestä on odotettavissa, että Venäjä ryhtyisi jonkinlaisiin vastatoimiin. Se voisi olla hybridi- tai kyberoperaatio. Perinteisempää sotilaallista uhkaa Juusti pitää kohtuullisen pienenä.
Puolustusministeriön ex-kansliapäällikkö katsoo, että Suomen olisi kannattanut hankkiutua Naton jäseneksi jo 1990-luvulla, kun Venäjä oli heikko.
– Jos tulee uudelleen sellainen tilanne, että pystymme liittymään, niin silloin se kannattaisi.
– Esimerkiksi jos hyökkäys Ukrainaan päättyisi Venäjän kannalta jostain syystä nöyryyttävästi, siinä tilanteessa kannattaisi ehdottomasti hakea.