Suomen taloustilanne on hyvä, mutta tulevaisuus näyttää sumuiselta
Suomen talouskasvu jatkuu ripeänä koronapandemiasta huolimatta. Yleinen arvio on, että bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna noin kolme prosenttia.
Vaikka talousennusteet näyttävät poikkeuksellisen myönteisiltä, ongelmiakin löytyy. Hankala koronatilanne kurittaa erityisesti palvelusektoria. Alan vaikeudet näkyvät myös Uudenmaan heikossa työllisyyskehityksessä.
Teollisuuden tilauskirjojen ja investointien osalta Suomen talousnäkymä on valoisa.
OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen on korona-ajan kahtiajakautuneesta taloustilanteesta hämmentynyt.
”Yleinen ilmapiiri huokuu epävarmuutta, ja osa yrityksistä kärsii koronasta paljon, mutta kokonaistalouden mittareilla elämme vuosina 2022–2023 vahvinta korkeasuhdannetta sitten 1980-luvun lopun.”
OP:n ennusteen mukaan työttömyysaste painuu vuonna 6,3 prosenttiin eli alhaisimmalla tasolle sitten vuoden 1990.
Vaikka asiantuntijoista koostuva neuvosto ei ole erehtymätön, sitä kannattaa kuunnella – myös hallituksessa.
MYÖNTEISET talous- ja työllisyysluvut ovat hallitukselle mieluista luettavaa. Ne helpottavat osaltaan myös hallituksen tulevia talouspäätöksiä.
Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hallituksen elvyttävä talouspoliittinen linja on ollut korona-aikana perusteltua. Hallituksen toimenpiteiden ansiosta Suomi on selvinnyt koronakriisistä paljon pienemmin vaurion moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna.
Suomen kyky vastata koronakriisiin oli myös parempi kuin useimmilla Euroopan mailla. Tästä kiitos kuuluu myös edellisen vaalikauden työlle. Ilman Sipilän hallituksen kunnianhimoista talouspolitiikkaa Suomen tilanne olisi ollut paljon vaikeampi.
Hyvistä talousnäkymistä huolimatta hallitus ei voi siirtää välttämättömiä päätöksiä eteenpäin. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hallituksen on laadittava viipymättä suunnitelma julkisen talouden vakauttamiseksi.
Arviointineuvosto pitää tärkeänä, että Suomella on taloudellista liikkumavaraa myös tulevaisuudessa. Ilman taloudellista pelivaraa Suomella ei ole riittävää kykyä vastata tuleviin kriiseihin.
Jos korjaavia toimenpiteitä julkisen talouden parantamiseksi ei tehdä, Suomi velkaantumista on mahdotonta pysäyttää.
Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto ei sisällä mitään radikaalia tai yllättävää. Sen arviot ovat raatorehellisiä ja yleensä niissä patistetaan hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.
Vaikka asiantuntijoista koostuva neuvosto ei ole erehtymätön, sitä kannattaa kuunnella – myös hallituksessa. Merkille kannattaa laittaa myös se, että vasemmiston hellimä ajatus siitä, että julkinen velka ei ole ongelma, ei saa minkäänlaista vastakaikua neuvostolta.