KKO:n Vehkoo-päätös yhtenäistää käytäntöjä kunnianloukkausjutuissa, professori uskoo
Korkeimman oikeuden (KKO) ennakkopäätös toimittaja Johanna Vehkoon kunnianloukkaussyytteestä on omiaan yhtenäistämään käytäntöjä yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun liittyvissä kunnianloukkausjutuissa, professori uskoo.
Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professorin Matti Tolvasen mukaan KKO:n päätöksessä otetaan hyvin selkeästi se kanta, että yhteiskunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa sananvapauden rajat ovat laajemmat kuin muutoin.
Tolvasen mukaan viime vuosina kunnian suojaa on jopa ylikorostettu sananvapauden kustannuksella, kun rajanvedosta on ollut epäselvyyttä.
– Kunnianloukkausjuttuja on nostettu tarpeettomankin paljon, kun on ollut epäselvää, missä raja kulkee — Kyllä tämä asettaa rajoja sille kehitykselle, että miten pitkälle voidaan ylipäänsä lähteä rikoslain keinoin kunniaa suojaamaan, Tolvanen sanoo.
Tolvanen kiinnitti huomiota myös siihen, että KKO:n ratkaisussa pantiin merkittävästi painoarvoa Junes Lokan omalle toiminnalle.
– Tässä KKO tukeutui paljon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön, jossa on todettu, että tilanteessa, missä kohde itse on käyttänyt erittäin voimakkaita ilmaisuja, hänen pitää sietää myös itsestään käytettävän kovempia ilmaisuja kuin mikä olisi tilanne muutoin.
– Tämä ennakkopäätös pitää kyllä hyvin Suomen sananvapausasioissa eurooppalaisella tasolla.
Vehkoo on sanonut, että Lokan kannalta rikosprosessissa oli kyse politiikan tekemisestä ja poliittisesta trollauksesta, ei todellisesta kunnian suojaamisesta. Lokka on kiistänyt tämän.
Tolvanen ei ota kantaa Vehkoon ja Lokan juttuun, mutta sanoo tunnistavansa ongelman.
– Sanotaan, että merkkejä tällaisesta on ollut havaittavissa. Riskinä on, että kunnian suojaa aletaan käyttää toisten vaientamiseen. Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisutkin perustuvat paljon siihen ajatteluun, että kunnianloukkausrikoksia ei voida ruveta käyttämään yhteiskunnallisen keskustelun estämiseen.