Vajaa puolet Kalajoen metsäpaloalueesta suojellaan 20 vuodeksi – Kalajoen seurakunnan kirkkovaltuusto äänesti suojelualueen koosta
Vajaa puolet Kalajoen viimekesäisen maastopalon paloalueesta suojellaan. Kyseessä oli yksi viime vuosien suurimmista metsäpaloista Suomessa.
Palossa Pohjois-Pohjanmaalla tuhoutui noin 230 hehtaaria metsää, josta valtaosan omistaa Kalajoen seurakunta. Nyt seurakunta on päättänyt suojella noin puolet omistamastaan palaneesta metsästä.
Seurakunnan kirkkoneuvosto hyväksyi eilisessä kokouksessaan 106 hehtaarin alueen rauhoittamisen 20 vuodeksi osana Metso-ohjelmaa.
Kalajoen seurakunnan kirkkoherran Kari Laurin mukaan suojelu on kaikilta osin järkevä ratkaisu seurakunnan kannalta. Nyt suojeltava alue ei ole talousmetsäkäyttöön parasta metsämaata, vaan vaikeakulkuista maastoa.
– Se on erittäin kivikkoista aluetta, mikä vaikeutti sammutustyötä ihan merkittävästi, Lauri kertoo STT:lle.
Heinäkuun lopulla Raution kylässä syttynyttä tulipaloa sammutettiin noin kahden viikon ajan.
Vaikka seurakunnan metsää paloi paljon, kyseessä on vain pieni osuus kaikesta seurakunnan omistamasta metsästä. Seurakunta on saanut palovahingoista vakuutuskorvauksen.
Laurin mukaan idea palaneen metsän suojelusta nousi esiin, kun metsäasiantuntijat kertoivat sellaisesta mahdollisuudesta julkisuudessa.
Asiasta käytiin keskustelua seurakunnan metsiä hoitavan Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan kanssa. Metsänhoitoyhdistyksen ja seurannan valmistelutyöryhmä esitti ely-keskukselle suojeltavaa aluetta.
Tämän jälkeen ely-keskus esitti seurakunnalle kahta eri vaihtoehtoa, 106 ja 126 hehtaarin alueita.
– Jotakinhan se osoittaa, että ely-keskus on osoittanut kiinnostuksensa paloalueen osittaisesta suojelusta. Yhteiskunnassa ollaan kiinnostuneita luonnon monimuotoisuuden säilymisestä, kertoo Lauri.
Laurin mukaan palanut puu tarjoaa useille eliölajeille ja kasveille hyvät elinolosuhteet. Hänen mukaansa tutkimus on osoittanut kiinnostusta suojeltuun paloalueeseen.
Vielä ei ole tiedossa, mitä metsälle tapahtuu 20 vuoden määräaikaisen suojelun jälkeen. Suojelua voidaan mahdollisesti jatkaa tai alue voidaan ottaa metsänhoidollisten toimenpiteiden kohteeksi.
– Se on sen ajan päättäjien asia miettiä.
Kari Laurin mukaan metsänsuojelu tai ylipäätään luonnon suojelu jakaa seurakuntapäättäjiä jonkin verran. Kaikissa suojelu ei herätä myönteisiä tunteita, kun taas osa näkee suojelun hyvinkin tärkeänä.
Äänestyksessä kirkkoherran esitys 126 hehtaarin suojelualueesta hävisi 106 hehtaarin vastaesitykselle äänin 7–3.
Pienemmältä alueelta ely-keskuksen korvaussumma olisi 62 000 ja isommalta 90 000 euroa.
– Itse olisin pitänyt tarkoituksenmukaisena sitä vähän isompaa aluetta.
Alue olisi myös rajautunut selkeämmin tiestöön ja seurakunnan saama suojelukorvaus olisi ollut suhteellisesti korkeampi.
Laurin mielestä toteutunutkin päätös on hieno.
– Seurakuntana meillä on vastuu luonnosta ja tässä kohtaa voimme antaa siinä jopa esimerkkiä.
Lauri tuo esiin, että osa palaneesta alueesta jää joka tapauksessa metsänhoidollisten toimenpiteiden kohteeksi. Jos koko paloalue olisi otettu voimakkaiden metsänhoidollisten toimenpiteiden piiriin, kyseessä olisi ollut iso urakka.
Osittain palanut puu kelpaa vain energiapuuksi. Laurin mukaan puun korjuu paloalueelta on mahdollista vain talvella.
– Se on mietteissä, miten puu korjuu tulee tapahtumaan.