Euroopassa on syytä toivoa leutoa talvea, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä – "Pahan spiraali" uhkaa taloutta

Energia

Euroopassa kannattaa toivoa leutoa talvea energiatilanteen vuoksi, arvioi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

Lintilä sanoi toimittajatapaamisessa Helsingissä, että kaasuvarastojen ehtyminen Euroopassa tekee tällä hetkellä tilanteesta hyvin ongelmallisen ja on suurin perisyy hintatason nousuun.

Lintilän mukaan kaasu on Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä kotitalouksille että yrityksille keskeinen energiamuoto.

– Viime talvena Euroopan kaasuvarastoja on ajettu huolestuttavan paljon alas. Eli siellä on yksittäisiä maita, joilla on varastot hyvin vähissä tällä hetkellä. Ja taitaa olla niin, että kaasun hinta on jopa nelinkertaistunut pahimmillaan.

Suomessa ollaan energian riittävyyden osalta Lintilän mukaan samassa tilanteessa vuosi sitten. Suurin ongelma on Ruotsin ja Norjan vesivoiman riittävyys.

Ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Olkiluoto 3:n pitäisi viimein alkaa tuottaa sähköä verkkoon, mikä ministerin mukaan helpottaa Suomen tilannetta merkittävästi.

Lintilä sanoo olevansa jo huolissaan talouden täydellisestä pysähtymisestä eli stagnaatiosta, johon viittaavia merkkejä on näkyvillä runsaasti.

– Jos energian hinta ei keväällä laske ja ala tasaantua, niin se on erittäin iso ongelma. Sitten kun otetaan siihen mukaan tämä komponenttipula, joka on erittäin kova, se tulee vaikuttamaan vielä huomattavan paljon teolliseen tuotantoon.

Lintilä huomauttaa, että myös logistiikkaketju tökkii tällä hetkellä maailmanlaajuisesti. Logistiikan kustannukset ovat nousseet huimasti.

– Mikäli inflaatio ei lähde rauhoittumaan keskipitkällä aikavälillä silloin meillä on sellainen pahan spiraali.

Lintilän mukaan tulevat palkkaratkaisut samaan soppaan lisäten voi odottaa taloudellisesti erittäin hankalaa vuotta 2022.

– Tässä on pirun paljoin liikkuvia palikoita. Stagnaation realistinen tuleminen on hyvinkin mahdollista, Lintilä näkee.

Elinkeinoministerin mukaan ”laajat kepulaiset kansanjoukot” turuilla ja toreilla eivät välttämättä miellä kaasun markkinahintaa ykköskysymykseksi. Bensan hinta vie huomion.

Lintilän mukaan maitopurkin tarkkaa hintaa ei kukaan tiedä. Bensan hinnat ympäristössä sen sijaan syynätään sentilleen ja käydään hakemassa sentin halvempaa bensaa vaikka 30 kilometrin päästä.

– Se, mitä katsotaan on se, mikä se pumppuhinta on ja sen mukaan päätetään, meneekö hyvin vai huonosti.

Elinkeinoministerin mukaan polttoaineiden hinnannousu johtuu yhä paljolti perinteisistä syistä, eli Saudi-Arabian ja Venäjän öljyntuotannon määristä.

Viime vuosituhannen puolelta eduskunnassa istunut Lintilä sanoo, ettei muista yhtään vaalikautta, jonka aikana ei jossakin vaiheessa olisi vaadittu bensaveron laskua.

– Enkä väitä, ettenkö ole itsekin ollut siellä porukoissa mukana, hän myöntää.

Lintilä uskoo vetytalouden vahvaan tulemiseen selvästi arvioitua nopeammin. Ministerin mukaan esimerkiksi Saksa arvioi saavansa vedyllä 15 prosenttia omasta energiantarpeestaan.

Saksalaisten kanssa käymiensä keskustelujen pohjalta Lintilä sanoo tiputtaneensa omista aikatauluennusteistaan vedyn osalta 10 vuotta pois ja ehdottaneensa vetyputken vetämistä Suomesta Saksaan.

– Minun veikkaukseni on se, että tämän vuosikymmenen aikana vety tulee olemaan taloudellisesti kannattavaa. Hintataso ja tekniikka kehittyvät niin paljon, että se on mahdollista.

Ministeri on käynyt kokeilemassa vetyautoa itsekin.

– Sehän lähti kuin hauki rannasta ja kaikkinensa kiva auto ajaa, mutta miinusta oli se, että lähin tankkauspaikka oli Arlandassa.

– Mutta kyllä ne tulevat sieltä, se on ihan selvä juttu, Lintilä vakuuttaa.