Autoilun muutoksen nopeus saattaa yllättää, arvioi LVM:n uusi kansliapäällikkö – "Sähköiseen liikenteeseen kuljetaan"
Liikenteen päästövähennysten toteuttamiseksi on hyvä pitää kaikki mahdolliset vaihtoehdot pöydällä, kunnes tiedetään tarkemmin, mitkä keinoista ovat oikeasti tarpeellisia, pohtii liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) uusi kansliapäällikkö Minna Kivimäki.
Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Kivimäki näkee, että tavoitteen saavuttaminen tulee käymään vaiheittain.
Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu liikenteen tulevaisuudesta, kun hallitus esimerkiksi hyväksyi suunnitelman kasvihuonepäästöjen vähentämisestä kotimaan liikenteessä eli fossiilittoman liikenteen tiekartan.
Tällä viikolla taas liikenteen verotusta pohtinut valtiovarainministeriön työryhmä esitteli näkemyksensä siitä, että polttoaineveron nosto vähentäisi päästöjä tehokkaimmin. Raportin mukaan päästöt vähenisivät, koska polttoainevero vaikuttaa ajoneuvoveroa enemmän kuluttajien polttoaineen kulutusta koskeviin päätöksiin.
Kuuma kysymys onkin, mistä tienkäyttäjät tulevat maksamaan lähivuosina. Miltä Suomen tieliikenne näyttää viiden vuoden kuluttua?
– Sitä varmasti kaikki pohtivat nyt. Selkeää kristallipalloa ei ole, mutta kyllä se näkymä on ollut, että sähköiseen liikenteeseen kuljetaan, Kivimäki vastaa.
– Se, miten se näkyy autoilijoiden maksuissa, niin sitähän valtiovarainministeriö on nyt selvittänyt, ja siihen perehdymme huolella.
Kesäkuun alussa uudessa tehtävässään aloittava Kivimäki ei lähde ennustamaan, tuleeko Suomen teille tulevaisuudessa käyttöön jonkunlainen kilometrimaksu tai millä vaihtoehtoisilla keinoilla liikenteen maksuja kerättäisiin kuin nykyisillä polttoaine-, ajoneuvo- ja autoveroilla.
– Luulen, että pöydällä ollutta keinovalikoimaa täytyy jatkossakin tutkia, Kivimäki sanoo.
Hän ajattelee, että tärkeintä olisi taata vaihtoehtoja liikkumismuodon valintaan.
– Liikkumiseen ja sen hintaan vaikuttaa sekin, millaisia liikkumisen palveluja pystytään tarjoamaan vaihtoehdoiksi.
Muutoksen nopeus saattaa myös yllättää. Kivimäki perustelee tätä sillä, että tähänkin mennessä on nähty, että liikenteen sähköistyminen voi sujua ennusteita nopeammin.
Kivimäki on työskennellyt viimeiset viisi vuotta Brysselissä pysyvän edustajan sijaisena Suomen EU-edustustossa ja vastannut muun muassa ilmasto-, ympäristö-, maatalous- liikenne- ja viestintäkysymyksistä. Aiempaa taustaa hänellä on LVM:n osasto- ja yksikönpäällikkötehtävistä.
Vuodet EU:n ytimessä ovat näyttäneet Kivimäelle, että melko samanlaiset kysymykset liikenteen tulevaisuudesta askarruttavat kaikkia EU-maita.
Suomesta tavataan puhua pitkien etäisyyksien maana ja liikennekeskustelussa ajaudutaan nopeasti miettimään maaseudun tarpeita ja sitä, miten kohtuuhintaisen liikkumisen mahdollisuudet taataan kaikille.
Suomi ei kuitenkaan ole tämän kysymyksen kanssa yksin. Alueiden erilaiset tarpeet pohdituttavat myös muualla Euroopassa.
Päästövähennyksiin tähtäävien toimien vaikutukset kohtaavat eri tavalla erilaisissa olosuhteissa eläviä ihmisiä, ja siksi sosiaalista oikeudenmukaisuutta ei pidä Kivimäen mukaan unohtaa.
– Kun toimenpiteitä suunnitellaan, niin se pitää ottaa tarkkaan huomioon jo vaikutusarvioinneissa. Joustoa varmasti tarvitsee jollain tapaa niihin keinoihin luoda ja katsoa, onko vaikutuksia mahdollista jollain tapaa kompensoida tai tasoittaa, Kivimäki sanoo.