Yritysten välisten laskujen maksuajat venyneet korona-aikana – yrittäjät kaipaavat valvontaa maksuaikalain noudattamiseen
Jo liki kaksi viidestä pienestä ja keskisuuresta yrityksestä kertoo, että sopimuskumppanit ja asiakasyritykset maksavat laskunsa aiempaa hitaammin. Viime toukokuussa samaa sanoi vain reilu neljäsosa yrityksistä.
Asia selviää keskusjärjestö Suomen Yrittäjien teettämästä Yrittäjägallupista, jonka on toteuttanut Kantar TNS haastattelemalla 1 120 edustajaa eri pk-yrityksistä.
Vastaajien mukaan maksuaikojaan ovat pidentäneet eniten suuret yksityiset yritykset, mutta myös pienet asiakasyritykset ovat pidentäneet maksuaikojaan viime toukokuuhun verrattuna.
– Koronakriisi on varmasti vaikeuttanut maksajayritysten tilannetta. Maksuaikojen yksipuolinen pidentäminen ei ole kuitenkaan vain koronaan liittyvä ilmiö, vaan se on ollut ongelma jo pidempään, sanoo keskusjärjestön lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen tiedotteessa.
Puolet vastaajista haluaa, että viranomaiset valvoisivat maksuaikalain noudattamista, mutta noin neljännes vastustaa tätä. Nyt lain noudattamista ei järjestön mukaan valvota lainkaan.
Lain mukaan laskujen maksuaika saa olla yli 30 päivää vain, mikäli siitä on nimenomaisesti sovittu. Tällä hetkellä vain puolet yrityksistä saa kuukaudessa asiakasyrityksiltään maksun toimitetuista tuotteista ja palveluista. Osuus on laskenut viime toukokuusta noin neljällä prosentilla.
Vain 43 prosenttia vastaajista kertoo, että yli 30 päivän maksuajoista on sovittu niin maksavan yrityksen kanssa.
– Eli reilusti yli puolessa niistä tapauksista, joissa palvelun tai tuotteen toimittanut yritys on joutunut odottamaan maksua yli kuukauden, ei ole sovittu pidemmästä maksuajasta, vaikka laki sitä vaatii. Tämä on ongelma, Toivonen huomauttaa.
Pitkät maksuajat aiheuttavat taloudellista vahinkoa lähes kolmannekselle yrityksistä. Keskusjärjestön työmarkkinajohtaja Janne Makkula kannattaakin pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmassa olevaa kirjausta siitä, että maksuaikoja koskevan lainsäädännön uudistustarpeita selvitetään etenkin pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi.
– Kirjaus on hyvä. Pienyrittäjä tarvitsee laista turvan, ettei joudu kassakriisiin. Siksi tarvitaan lain tehokasta valvontaa. Lakia pitää noudattaa, Makkula sanoo tiedotteessa.
Kyselyn haastattelut tehtiin 19.–24. maaliskuuta, ja tulosten virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä.