Cityvihreä ilmastopolitiikka johtaa kestämättömään talouskasvuun
Tänään julkaistiin Sitran laatima raportti, jonka mukaan ilmastotavoitteet voidaan yhdistää talouskasvun tavoitteiden kanssa. Epäilemättä voidaan, mutta toteutuva talouskasvu on suurelta osin luonnontaloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestämätöntä.
Ilmastotavoitteet otetaan nykyisessä ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa annettuina. Ihmisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä pitäisi nopeasti ja tuntuvasti kaikin keinoin vähentää.
On tärkeää, että fossiilisia polttoaineita korvataan uusiutuvalla energialla. Olen ponnistellut tämän puolesta 1970-luvulta lähtien. Kivihiiltä ja öljyä on pyritty korvaamaan puulla, turpeella ja vesivoimalla. Nämä ovat luonnollisimmat tavat tuottaa uusiutuvaa energiaa.
Nyt fossiilisia polttoaineita pyritään korvaamaan ennen muuta siirtymällä sähköiseen liikenteeseen ja lämmitykseen. Jopa suurkaupunkeja aiotaan ryhtyä lämmittämään sähköllä – lämpöpumpuilla.
Sähkön mittava tuottaminen aiheuttaa vakavia ympäristöongelmia. Uusiutuvaksikin mainostettavaa sähköä tuotetaan kaivamalla maaperästä uusiutumattomia luonnonvaroja ja turmelemalla elävää luontoa.
Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys r.y. täyttää yleissivistää tehtäväänsä nyt myös etäopetusta tarjoamalla. Pohjantähti-keskus on ryhtynyt julkaisemaan Pohjantähti-lehteä ja ylläpitämään Polaris-TV -nimistä videokanavaa.
Ensimmäisten käsittelemiemme teemojen joukossa on ollut kestävä kehitys ja etenkin ilmasto- ja ympäristöpolitiikka.
Helmikuun 23. ja 24. päivinä Pohjanrantaan kokoontui joukko asiantuntijoita, jotka ovat tutkineet ilmastonvaihteluja ja niiden syitä. Mukana olivat metsäntukija, professori Kari Mielikäinen, lustotutkimuksia tehnyt metsänhoitaja Mauri Timonen, vanhoja lehtiä tutkinut Jyrki Itkonen ja aurinkotutkija, professori Kalevi Mursula.
Teimme haastatteluja, joita on julkaistu Polaris-TV:n kanavalla.
Aloitin sarjan toivottamalla vieraat tervetulleiksi ja kertomalla, mistä oli kysymys. Olin myös ensimmäinen haastateltava.
Oma asiantuntemukseni liittyy kestävään kehitykseen, jota olen ollut ministerinä, kansanedustajaa ja Euroopan parlamentin jäsenenä edistämässä. Viestini on, että nykyinen ilmastopolitiikka on taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti, mutta myös ympäristöllisesti kestämätöntä.
Tämän videon jälkeen on julkaistu Mielikäisen, Timosen ja Itkosen haastattelut, jotka osoittivat, että ihmiskunta on kokenut voimakkaita ilmastonvaihteluja jo paljon aikaisemmin kuin ilmakehään alettiin päästää merkittäviä määriä hiilidioksidia.
Tänään olemme julkaisseet professori Kalevi Mursulan kaksiosaisen haastattelun, jossa hän kertoo auringon vaikutuksista maapallon ilmastoon.
Professori Mursulan haastattelu päättää Pohjanrannan ”seminaarissa” kuvattujen videoiden sarjan. Jokainen voi sen perusteella itse päätellä, mikä vaikutus nykytiedon mukaan auringolla on ollut ja on maapallon ilmastoon.
Auringolla on joka tapauksessa ratkaiseva merkitys maapallon lämpötilaan. Itse asiassa kaikki kokemamme lämpö on peräisin auringosta. Tämän lisäksi saamme sitä hitusen maapallon kuumasta, sulasta ytimestä.
Kolmas ilmastomme lämpimyyteen vaikuttava tekijä on kasvihuoneilmiö. Siihen vaikuttaa hiilidioksidin määrä ilmakehässämme. Se ei kuitenkaan ole ainoa kasvihuonekaasu. Suuri merkitys näyttää olevan vedellä – vesihöyryllä ja pilvillä.
Kasvihuoneilmiöön Pohjantähti-lehti ja Polaris-TV paneutuvat tulevissa haastatteluissa.
Emme kiistä hiilidioksidin merkitystä ilmastonvaihteluun. Siihen vaikuttavat kuitenkin myös monet muut tekijät, jotka ilmastopolitiikassa olisi otettava huomioon.
Tämä on tärkeää, jotta – korona-ajan kieltä käyttääkseni – toimenpiteet olisivat vaikuttavia ja oikeasuhteisia. Toimenpiteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi tulisi suhteuttaa saavutettavaan hyötyyn ja aiheutettaviin vahinkoihin.
Pulma tässä on, että emme tiedä, kuinka paljon ihmisen toiminta vaikuttaa hiilidioksidin kokonaismäärään ja mikä vaikutus sillä on ilmastoon.
Emme myöskään tiedä kovin paljon siitä, mitkä muut tekijät vaikuttavat ilmaston muuttumiseen. Emme tiedä sitäkään mikä on eri tekijöiden kokonaisvaikutus. Edes siitä meillä ei ole varmuutta, onko ilmastomme eri aikaväleillä kaiken kaikkiaan lämpenemässä vai kylmenemässä.
Näitä asioita on tutkittava ja näistä on keskusteltava.
Paavo Väyrynen