Terve kunta on keinuva kunta
Me kaikki olemme elämämme jossain vaiheessa istuneet keinussa. Jokainen tietää tunteen, kun nostaa jalat maasta ja keinu alkaa kuljettamaan rauhallisesti, jokainen pieni asia vaikuttaa keinun kulkuun.
Toisinaan itse haluaa jaloilla antaa hieman vauhtia ja toisinaan vain odottaa, että joku antaa vauhtia kun omat jalat ei maahan vielä yllä.
Mutta kun istahtaa keinuun ja alkaa keinumaan, niin varmaa on, että vauhti ja tyyli on meillä jokaisella hieman erilainen, sitä ei pysty kukaan jäljittelemään täysin.
Joku keinuu kovaa, joku toinen puolestaan kieppuu edestakaisin, joskus joku putoaa alas ja joku puolestaan loukkaantuu. Keinuminen ei katso ikää, aikaa, paikkaa, tapaa.
Mutta kuka sinä olet ja missä olet märittelee oman tapasi keinua.
Keinuminen on mukavaa, eikä sen toteuttamiselle ole määritelty virallista tyyliä, tapaa eikä paikkaa. Mutta siitä tulee paljon mukavampaa, jos sitä tekee ystävän tai tuttavan kanssa. Toki vaikka viereen tulisi tuki tuntematon, niin siinä on silti parempi fiilis kuin yksinkeinumisessa.
Keinuminenkin on loppujen lopuksi yhteistyötä, siinä annetaan kaverille vauhtia tai jarrutetaan hurjaa menoa. Loppujen lopuksi tässäkin kaverin kanssa jaetaan ilot, surut, rikkoutuneet polvet ja kuhmuiset otsat.
Keinuminen on kun kuntapolitiikkaa, toisinaan mennään eteenpäin ja toisinaan taaksepäin, välillä vauhti on päätä huimaavaa ja toisinaan sitä ei edes ole laisinkaan. On aurinkoisia päiviä, jolloin sitä keinuu pitkiäkin hetkiä ja on niitä sateisia päiviä, jolloin edes keinua ei halua nähdä. Sateesta tai auringosta huolimatta keinussa istuu aina joku, joka odottaa vauhtia ja seuraa.
Toisinaan vieressä pieniä lapsia, nuoria opiskelijoita, työssäkäyviä tai työttömiä keski-ikäisiä ja myös vanhuksia mutta kaikesta huolimatta sitä tehdään porukalla, sillä silloin siinä on tekemisen meininkiä. Sillä harva meistä nauttii yksin keinumisesta.
Hyvinvoivan ja kestävän kunnan periaate tulee olla se, että jokaiselle keinujalle turvataan paikka keinussa – istui se sitten millaisessa keinussa vain tai oli keinumistyyli millainen tahansa.
Jos keinusta jätetään joku pois vaikuttaa se välittömästi keinun liikerataan, mutta suuresti se vaikuttaa pois jätettyyn. Kaikki meistä ovat jossain vaiheessa pettyneenä ja surullisena seisoneet keinun vieressä, jossa viimeinenkin paikka on viety.
Kun seisot keinun vieressä voit tuntea ala-arvoisia katseita tai ”mollaavia” huuteluita. Tunnet olevasi yksin, suuntana syrjäytyväksi. Mutta jos joku keinussa olija jakaa paikkansa kanssasi niin muiden asenne muuttuu täysin sinua kohtaan. Olet osa porukkaa, olet osa jotain suurempaa, olet hyväksytty.
Ihmisten, joiden kanssa keinut ovat heitä, joista aidosti välität, heitä joita aidosti rakastat ja johon aidosti uskot. He ovat ennen kaikkea niitä ihmisiä, joiden kanssa rakennat elävän, toimivan ja hyvinvoivan kunnan.
Pidetään huoli siitä, että kaikille löytyy paikka keinusta, jotta voidaan keinua yhdessä ja tehdään parempi kunta.
Petri Pekkanen