Hallitus esittää rajoituksia Ylen julkaisemiin tekstimuotoisiin sisältöihin – teksti koplattava liikkuvaan kuvaan tai ääneen
Hallitus esittää Yle-lain muuttamista siten, että Yleisradion julkaisemat tekstimuotoiset verkkosisällöt olisivat nykyistä tiukemmin sidoksissa sen julkaisemaan audio- tai videosisältöön.
Esityksen mukaan Yle ei voisi julkaista tekstimuotoista sisältöä ilman, että sisältö liittyy johonkin liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun. Tekstisisältöjen rajoitus ei kuitenkaan koskisi STT:n lyhyitä tekstimuotoisia sisältöjä, kiireisiä uutistilanteita, vähemmistökielisiä palveluita, viranomaistiedotteita eikä kulttuuri- ja oppimissisältöjä.
Esitettyjen muutosten taustalla on media-alan yrityksiä edustavan Medialiiton vuonna 2017 tekemä kantelu EU-komissiolle. Medialiitto on katsonut, että Ylen tekstimuotoisten verkkosisältöjen tarjonta on nykyisessä laajuudessaan ristiriidassa EU:n valtiontukisääntelyn kanssa.
Lakiesityksen tavoitteena on tarkentaa Ylen roolia julkisen palvelun mediatalona ja muuttaa yhtiötä koskeva sääntely EU:n valtiontukisääntelyn mukaiseksi, liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) tiedotteessa sanotaan.
LVM:n mukaan ehdotetut säännökset selventäisivät nykyistä sääntelyä kaupallisen median toimintaympäristön kannalta. Samalla tarkoituksena on mahdollistaa Ylelle jatkossakin tekstimuotoisten sisältöjen tarjoaminen osana julkisen palvelun yleisradiotoimintaa.
Tekstimuotoisille sisällöille asetettavia rajoituksia valvoisi kansanedustajista koostuva Ylen hallintoneuvosto. Tekstisisältöjen julkaisemisen rajoitusta arvioitaisiin suhteessa Ylen julkaisutoiminnan kokonaisuuteen tietyn ajanjakson aikana.
Lakiesityksen mukaan Ylen tekstimuotoisten sisältöjen rajoittaminen lisäisi kaupallisten mediayritysten varmuutta tulevaisuuden toimintaympäristöstä ja voisi auttaa niitä suuntaamaan tarjontaa sellaisiin tekstisisältöihin, joita Yle ei enää jatkossa tuottaisi.
Esityksessä sanotaan, että Yleltä saadun tiedon mukaan esityksellä ei odoteta olevan vaikutuksia Ylen työvoiman tarpeeseen.
Kansalaisille muutos voi lakiesityksen mukaan näkyä nykyistä pienempänä maksuttoman verkossa julkaistun journalismin määränä.
– Uutislähteiden moninaisuuden ja maksuttomasti verkossa saatavissa olevan tekstisisällön osalta vaikutusta ei arvioida kokonaisuudessaan katsoen merkittäväksi, sillä maksutta saatavilla olevaa tekstimuotoista sisältöä on tarjolla myös muiden medioiden kautta, esityksessä sanotaan.