Miten Suomi luovii epävakauden keskellä? – Oppositiolta moitteet turvallisuuspoliittisen selonteon "ideologisille" painotuksille
Realistinen, vakaa, pitkäjänteinen.
Nämä adjektiivit toistuivat, kun eduskunta perkasi valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) siteerasi 1900-luvun alussa vaikuttanutta taidemaalari Magnus Enckelliä, jonka tuotantoa esitellään parhaillaan Ateneumissa.
– Meillä on rohkeutta ja kuljemme eteenpäin. Eristäytyminen muusta maailmasta olisi kohtalokasta, Haavisto tiivisti selonteon hengen.
Keskeisin kiistanaihe liittyi siihen, että ihmisoikeuksille, ilmastotoimille ja kehitysavulle annetaan tämänkertaisessa selonteossa aikaisempaa suurempi painoarvo.
Etenkin perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit suhtautuivat nyrpeästi siihen, että hallitus haluaa venyttää perinteistä turvallisuusajattelua.
Edustaja Tom Packalén (ps.) varoittikin puolueensa ryhmäpuheessa, ettei ulko- ja turvallisuuspolitiikka saa muuttua ”arvoposeeraamiseksi”, vaan katse on pidettävä tiukasti alueellisen koskemattomuuden ja suomalaisten turvallisuuden puolustamisessa.
Packalénista esimerkiksi ilmastonmuutoksen nostaminen turvallisuusuhkaksi hämärtää selonteon roolia ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohjekirjana.
Hallituksen leirissä moitteisiin selonteon ”ideologisista” ja ”aatteellisista” painotuksista kuitenkin suhtauduttiin tyynesti.
Ei olekaan yllättävää, että hallituskoalitiot jättävät selontekoihinsa oman kädenjälkensä.
Ryhmäpuheenvuoroissa korostettiin pohjoismaisen yhteistyön merkitystä Suomen turvallisuuden kannalta.
Sekä SDP:n ryhmäpuheen pitänyt Erkki Tuomioja että kokoomuksen Ilkka Kanerva totesivat, ettei Ruotsin kanssa tehtävälle yhteistyölle tule asettaa ennakkoon minkäänlaisia rajoituksia.
Keskustan ryhmäpuheen pitänyt Mikko Savola totesi, että turvallisuuden rakentaminen alkaa läheltä.
– Suomen kannalta on keskeistä Pohjois-Euroopan, Itämeren ja arktisen alueen turvallisuusympäristön vakaa kehittyminen. Lähialueemme vakautta edistetään syventämällä yhteistyötä Ruotsin ja Norjan kanssa sekä kehittämällä Nato-kumppanuutta.
Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi nosti esille vääjäämättä lähestyvän HX-hävittäjähankkeen.
Jättihankintaan skeptisesti suhtautuva Mustajärvi ostaisi koneet Ruotsista niiden vahvan ulkopoliittisen merkityksen vuoksi.
Jos tulee sotilaallinen kriisi – mitä pyrimme tietysti kaikin keinoin välttämään – niin siinä kohtaa on myöhäistä lähteä maailmalta kyselemään puolustustarvikkeita.
Antti Kaikkonen
Keskustan Jouni Ovaska huomautti kriisien muuttuneen entistä monimutkaisemmiksi.
– Suomi edustaa ulkopolitiikassaan vakauden ja jatkuvuuden linjaa. Kuitenkaan mikään meidän ympärillämme ei edusta sitä linjaa tällä hetkellä.
Ovaska toivoikin eduskuntaan nykyistä vilkkaampaa ulkopoliittista keskustelua. Hänestä kansanedustajien tulisi lisäksi tehdä enemmän yhteistyötä esimerkiksi baltialaisten ja venäläisten kollegojensa kanssa.
– Meidän henkinen muurimme suhteessa itänaapuriin on kasvanut kovin suureksi.
Vakaasti monenkeskisen ja kansainvälisen yhteistyön nimeen liputtava Ilkka Kanerva (kok.) kertoi huolestuneensa koronapandemian aikana siitä, että esimerkiksi suojamateriaalien hankinnoissa monet valtiot toimivat itsekkäästi.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) oli tehnyt koronakeväänä saman huomion.
– Yksi opetus on tämä riittävä huoltovarmuus ja omavaraisuus. Se koskee myös perinteistä sotilaallista turvallisuutta. Jos tulee sotilaallinen kriisi – mitä pyrimme tietysti kaikin keinoin välttämään – niin siinä kohtaa on myöhäistä lähteä maailmalta kyselemään puolustustarvikkeita.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan Suomi aikoo esittää muille Pohjoismaille tiiviimpää yhteistyötä juuri huoltovarmuuden kehittämiseksi.
Monessa puheenvuorossa suhtauduttiin toiveikkaasti Joe Bidenin valintaan Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi.
Bidenin on uumoiltu palauttavan suurvalta takaisin kansainvälisiin pöytiin.
Ulkoministeri Haavisto odottaa, että tämä näkyy myös ponnisteluissa koronapandemiaa vastaan.
SDP:n Tuomioja näki merkkejä siitä, että nationalististen voimien myötätuuli voi olla kääntymässä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho puolestaan arvioi, että Yhdysvaltain yhteistyöhaluisempi ote voi johtaa Euroopan unionin uuteen passivoitumiseen puolustuspolitiikan saralla.