Keskusta julistautui "Suomen myönteisimmäksi ja tulevaisuususkoisimmaksi puolueeksi", ja sellaista ajattelua politiikkaa toden totta tarvitseekin
Keskustan uuden johdon esiintyminen perjantaina Helsingissä ei jättänyt epäselvyyttä.
Puolue haluaa olla yhä sillanrakentaja. Hallitusyhteistyöhön osallistumisessa ei epäröidä. Keskusta ajattelee koko maata ja kaikkialla asuvia suomalaisia.
Keskusta ilmoittautuu ”EU-realistiksi”, tietää ratkaisuja julkisen talouden kuntoonpanoon koronakriisin jälkeen, panee toimeksi monipaikkaisuuden esteiden poistamiseksi, on ”viljelijän matkakumppani, mutta myös suomalaisen kuluttajan paras kaveri”, haluaa valoisamman tulevaisuuden myös ylivelkaantuneille…
Niillä, jotka vielä kyselevät, mitä keskusta oikein tahtoo, onkin jo muita motiiveja.
Kuin otsikkona oli uuden puheenjohtajan Annika Saarikon tienviitta:
”Keskusta on Suomen myönteisin ja tulevaisuususkoisin puolue.”
Ei tämä huono linjaus olekaan. Sille on varmasti kysyntää. Politiikassa kilpaillaan enimmäkseen kielteisyydellä ja vastustamisella. Tölviminen ja eri mieltä olevien mustamaalaus pilaavat koko kansanvallan arvostusta.
Saarikko ilmoittautui ”2020-luvun maa- ja kotitalousnaiseksi”. Sanoilla on syvällinen merkitys ja tehtävä koko puolueelle:
”Hoidetaan maan asioita ja kodin asioita.”
SAARIKON puheen pääkohtia oli tietysti talous ja koronatilanteen aiheuttama velkaantuminen, jota on tarvittu kriisin ylimenoajaksi.
Puheessa olikin vastusta myös oppositiolle, joka jätti samaan aikaan välikysymystään Suomen liiallisesta velkaantumisesta.
”Mitä jätetään hoitamatta – koronatestitkö vai peruspalveluiden turvaaminen kunnissa”, Saarikko kysyi.
Velkavaihde ei kuitenkaan jää päälle, jos keskusta on päättämässä. Sen Saarikko teki selväksi. Hän oli valmis ”rohkeisiin uudistuksiin”. Perusteet ovat turvallisen talonpoikaiset:
”Niitä tarvitaan, jotta suomalaisten hyvinvointi ja toimeentulo, luonto ja maamme talous olisivat kestävällä pohjalla myös tuleville sukupolville.”
Osa tulevaisuutta on edellisen puheenjohtajan Katri Kulmunin ideoima ”koko Suomen strateginen investointiohjelma”, jota Saarikko ilmoitti täysin kannattavansa.
KESKUSTA on tosissaan myös asumisen tärkeimpien ongelmien ratkaisussa. Kansalaisten ihanteet ja haaveet eivät toteudu. Asumme ahtaasti ja kalliisti, mihin on havahduttu viimeistään nyt pandemian aikana.
Senkin takia keskusta käynnistää ”monipaikkaisen Suomen ohjelman” valmistelun.
Hyvä, vaikka perustuslakiin törmätäänkin. Ilman perustuslain muutoksia ei verotuksen jakaantumista monen kunnan kesken sekä äänioikeutta useassa kunnassa pystyttäne ratkaisemaan. Mutta ihmisten säätämä perustuslakikin on.
Lähtökohdat ovat kuitenkin hyvät:
”Meillä on nyt odottamaton mahdollisuus toteuttaa suomalaisten asumisen unelmia, tasapainoista aluekehitystä sekä kestävää yhdyskuntasuunnittelua ja liikkumista.”
Saarikko haastoikin oletuksen, jonka mukaan kaupungistumisen megatrendi jatkuu luonnonlain tapaan.
”Näin asia ei välttämättä ole. Koronan aika on antanut ihmisille mahdollisuuden tehdä uusia valintoja. Olemme ottaneet kansakuntana loikan etätyön arkeen, maakuntien Suomeen.”
Silti kaupunkien kasvu ei pysähdy, eikä sen Saarikon mielestä tarvitsekaan pysähtyä.
”Olennaista on tämä: monipaikkainen elämänmuoto voi kasvaa rinnakkain kaupunkien kanssa”, hän sanoi.
Annika Saarikko ilmoittautui 2020-luvun maa- ja kotitalousnaiseksi: ”Hoidetaan maan asioita ja kodin asioita.”
RUNSAAN kymmenen prosentin puolueeksi keskusta näyttää kiinnostavan yhä tavattomasti. Taas lähettivät valtakunnan päämediat suorana lähetyksenä puoluejohdon linjapuheet, ja sali oli täynnä mediaväkeä.
Mutta mikrofonien takana olikin uudistunut puoluejohto, jolla näyttää olevan virtaa, uskoa ja asiat hallussa.