Futistähden julkinen ilakointi oli liikaa – Asepalveluksesta vapautumisesta uhkaa tulla loppu

Kun Etelä-Korean jalkapallojoukkue voitti aiemmin lokakuussa Japanin Aasian kisojen finaaliottelussa, oli pelaajilla muutakin ilonaihetta kuin kultamitali.

Joukkueen kapteeni Lee Gi-hyuk erehtyi pukemaan sen sanoiksi kameroiden edessä: Minä en joudu armeijaan!

Leen lupaava ura olisi mennyt tauolle, kun mies olisi joutunut astumaan palvelukseen vain reilun viikon kuluttua voitokkaasta ottelusta.

Asia sinänsä oli kaikille tuttu. Etelä-Korean lainsäädännön mukaan olympiamitalistit, Aasian kisojen kultamitalistit ja jotkut taiteen alan kansainvälisten kilpailujen voittajat ovat oikeutettuja välttämään miehille pakollisen 18:n tai 21 kuukauden asepalveluksen.

Sen sijaan edessä on vain muutaman viikon sotilaallinen peruskoulutus ja 544 päivää yhdyskuntapalvelua usean vuoden kuluessa.

Futistähtien julkinen ilakointi armeijan välttämisellä oli kuitenkin eteläkorealaisille liikaa, ja Lee sekä muutama joukkuetoveri joutuivat pyytämään pian käyttäytymistään anteeksi.

Perinteisesti samassa tilanteessa olleet urheilijat ovat olleet sanoissaan hyvin maltillisia kommentoidessaan tätä urheilumenestyksen sivutuotetta.

Vuodesta 1973 voimassa ollutta vapautusta on perusteltu sillä, että huipulle yltäneet urheilijat ja klassisen taiteen edustajat vahvistavat Etelä-Korean kansallista arvovaltaa ja edistävät sen kulttuuria.

Mielenkiintoisesti Etelä-Korean kulttuurin kenties näkyvin osa eli niin sanottu K-popkulttuuri ei ole ollut vapautuksen piirissä.

Niinpä esimerkiksi kaikki huippusuositun korealaisyhtyeen BTS:n jäsenet suorittivat puolentoista vuoden pituisen asepalveluksensa porrastetusti muutama vuosi sitten.

Tauko esiintymisissä harmitti bändin innokkaita faneja, mutta sen arvioidaan myös aiheuttaneen miljardien eurojen tulonmenetykset Etelä-Korean taloudelle.

Nimettömänä pysyttelevän virkamiehen mukaan vapautus koskee vuosittain vain muutamia kymmeniä miehiä, samalla kun yli 200 000 heidän ikätoveriaan ilmoittautuu palvelukseen.

AFP:lle puhuneen virkamiehen mukaan ongelmana on se, että vapautuksesta on muodostunut epäoikeudenmukaiseksi koettu palkinto.

Tilanne saattaa kuitenkin pian muuttua. Marraskuun puolivälissä julkaistaan selvitys siitä, pitäisikö urheilijoiden ja taiteilijoiden vapautuksia rajoittaa tai kokonaan poistaa. Varsinainen ehdotus toimiksi on luvassa ensi vuonna.

Pohjois-Korean uhka on ilmiselvä peruste sille, miksi Etelä-Koreassa on vahvat asevoimat ja pakollinen asevelvollisuus.

Mutta samoin kuin Suomessa, vähäinen syntyvyys ja ikäluokkien pieneneminen uhkaa riittävän varusmiesten ja reserviläisten määrän kouluttamista.

Seoul Economic Daily -lehden mukaan asepalvelukseen kelpoisten miesten kokonaismäärä putosi vuodesta 2016 vuoteen 2025 mennessä yli 130 000:lla eli noin 30 prosenttia.

Asiantuntijoiden mukaan edessä ovatkin väistämättä muutokset asevoimien rakenteeseen.

Miehistöpulasta huolimatta Etelä-Koreassa ei vielä harkita naisten pakollista asevelvollisuutta, vaikka jotkut kansanedustajat ovat sellaista ehdottaneet.

Perinteisten sukupuoliroolien maassa kysymys naisten asevelvollisuudesta on ollut pitkään tabu, mutta tuoreiden kyselyiden mukaan enemmistö kansalaisista olisi jo valmis hyväksymään uudistuksen.

Tuhannet korealaisnaiset palvelevat jo nyt vapaaehtoisina Etelä-Korean asevoimissa.