Kanada ja EU kokoontuvat huippukokoukseen Montrealiin – Trump voi suuttua, emeritusprofessori arvioi
Kun Kanadan ja EU:n johtajat kokoontuvat torstaina huippukokoukseensa Kanadan Montrealiin, on luvassa jälleen todennäköisesti paljon ystävällisiä kädenpuristuksia, leveitä hymyjä ja kauniita sanoja.
EU:n ja Kanadan suhteissa eletään nyt poikkeuksellista huippusuhdannetta, mistä kertoi myös se silmiinpistävän lämmin vastaanotto, jonka pääministeri Mark Carney sai syyskuisella Euroopan-vierailullaan.
Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessorin Markku Henrikssonin mukaan EU:n ja Kanadan suhteiden suorastaan ennennäkemätön lämpeneminen heijastaa molempien tahojen Yhdysvaltain-suhteissaan kokemia vaikeuksia.
Henrikssonin mukaan Kanadan ja EU:n huippukokous järjestetään riskialttiiseen aikaan juuri Yhdysvaltain välivaalien alla.
Kanadan ja EU:n näkyvä kaveeraaminen saattaa herättää presidentti Donald Trumpin kiukun, jos hän kokee sen suuntautuvan Yhdysvaltoja vastaan.
Seurauksena voi olla uusia tulleja tai muunlaisia sanktioita.
– Kanada pelaa tässä nyt vaarallista peliä, Henriksson sanoo STT:n haastattelussa.
EU:ta Montrealin huippukokouksessa edustavat muun muassa EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa.
Huippukokouksen asialista kattaa laajan kirjon aiheita, kuten kaupan, digiasiat, kriittiset raaka-aineet, puolustuksen ja turvallisuuden sekä koulutus-, tutkimus- ja innovaatioyhteistyön.
Julkisuudessa on ollut esillä muun muassa Kanadan liittyminen EU:n Erasmus-opiskelijavaihto-ohjelmaan ja Horisontti-puiteohjelmaan, jolla rahoitetaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.
Johtajien odotetaan antavan yhteisen julkilausuman huippukokouksen päätteeksi.
EU:n ja Kanadan odotetaan siinä vahvistavan sitoutumisensa muun muassa monenkeskisyyteen ja sääntöperustaiseen kansainväliseen järjestykseen sekä rauhan ja turvallisuuden edistämiseen.
Von der Leyen herätti syyskuussa huomiota esittämällä vuotuisessa linjapuheessaan Strasbourgissa, että Kanadasta tulisi EU:n ensimmäinen liitännäisjäsen.
Avaus herätti kummeksuntaa, sillä kukaan ei tuntunut tietävän, mitä liitännäisjäsenyys pitäisi sisällään. Von der Leyen ei myöskään puheessaan tarkemmin avannut asiaa.
Politicon mukaan EU-maiden keskuudessa on ollut viime päivinä erimielisyyttä liitännäisjäsenyys-termin käytöstä Montrealin huippukokouksen yhteydessä.
Julkaisun mukaan etenkin suurin EU-maa Saksa – von der Leyenin kotimaa – on vaatinut käsitteestä luopumista.
Myös Ranskan ja Italian kaltaiset unionimaat ovat Politicon mukaan olleet käsitteestä luopumisen kannalla. Kriitikkojen mukaan epämääräinen liitännäisjäsenyyden käsite pitäisi määritellä tarkasti ennen sen käyttämistä.
Markku Henriksson ymmärtää hyvin, että liitännäisjäsen-termi on herättänyt unionimaissa keskustelua.
– Kyllähän EU:n olisi syytä määritellä, mitä se tällä käsitteellä tarkoittaa, Henriksson sanoo.