"Eiköhän laiteta työterveys lihoiksi" – keskustanuorissa huolta sotesta, ympäristöstä ja keskustan tilasta

Keskustanuorten liittokokouksessa Alkio-opistolla Jyväskylän Korpilahdella keskusteltiin lauantaina esimerkiksi keskustan linjasta, hallitusyhteistyöstä, ympäristöstä ja sotesta.

Useampi yleiskeskustelussa puheenvuoron pitänyt nosti työterveyshuollon tikun nokkaan.

– Mitä olisitte mieltä, jos pienituloiset maksaisivat 50 prosenttia ja keski- ja hyvätuloiset kymmenen prosenttia veroja? Terveydenhuollossa on tällainen tilanne, Miina-Maija Simonen muistutti.

– Työterveydessä hoidetaan heitä, jotka ovat jo hyvässä asemassa, eli työmarkkinoilla. Enemmän järjestelmää kuormittavat henkilöt jäävät julkisen sektorin hoidettavaksi. Onko työterveys ainoa toimiva osa vai onko se syy siihen, että terveydenhuoltomme ei toimi? Minkä takia kohtelemme ihmisiä näin epätasa-arvoisesti?

Valtionvelka on ylittänyt 200 miljardia ja Orpon hallituksen seuraavan vuoden budjetti on vahvasti alijäämäinen, Iiro Järvelin muistutti.

– Eiköhän laiteta työterveys lihoiksi. Sinne uppoavat sadat miljoonat saadaan sitten julkiseen terveydenhuoltoon.

Moni puhuja nosti esiin keskustaopiskelijoiden (KOL) maanantaisen kannanoton, jonka mukaan keskustan ei pidä mennä samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Kannanotto sai moitteita, mutta myös puolustajansa.

– Lähdin kokoomusnuorista, kun kyllästyin siihen, että heillä ei ollut yhteistyön kulttuuria. Yhdessä, ei yksin, tämä maa rakennettiin sotien jälkeen kaikkien yhteistyöllä kommunisteista kokoomukseen, Aatu Surakka sanoi.

– Sisäpoliittinen tilanne Suomessa on niin vakava, että tässä on aivan tarjottimella keskustalle oppositiopolitiikkaa. Emme ole mahdollisuuteen tarttuneet, ei puolue, eivät nuoret. Hallitus on pettänyt kaikki lupaukset. Mitä tässä ajassa ei pidä tehdä, ovat identiteettipoliittiset kannanotot, joita tänä vuonna on ollut, kuten KOL:n perussuomalaiskannanotto nyt ja Timo Soini -kannanotto kesällä, Jarno Saukko painotti.

Eemil Österbergin mielestä keskustan oppositioajan pitää olla ohi, ja puolueen tulee todella pyrkiä hallitukseen. Kumppaneista ei ole varaa nirsoilla.

Mikael Rahkola varoitti keskustaa kokoomuksen ja RKP:n tiestä.

– Aatteeseemme on sisäänrakennettuna sivistys ja ajatus ihmisarvon jakamattomuudesta. Niistä ei saa tinkiä. Perussuomalaiset on osoittanut, ettei se jaa näitä arvoja. Heiltä tulee tällaisia jatkuvia möläytyksiä. En halua, että keskusta on tulevaisuudessa asemassa, jossa RKP ja kokoomus ovat nyt, että ne hyväksyvät möläytykset, jotta hallitus pysyy jotenkuten kasassa.

Paavo Korhonen haastoi jokaista pohtimaan suhtautumistaan ympäristönsuojeluun.

– Ei se tee meistä vihreiden apupuoluetta, vaikka moni keskustalainen tällaiseen ajatukseen kompastuukin. Vihreys on aina ollut osa meitä, ei vilkuilla sivuille, ollaan ylpeitä siitä.

Iida Hämäläinen kysyi, pitäisikö keskustanuorten nousta ilmastokapinaan. Hän muistutti puolueen pitkistä perinteistä vihreän aatteen uranuurtajana.

– Olimme se edistysmielisin. Viljely ja varjelu eivät ole vastakkaisia asioita.

Valtteri Paakki varoitti ympäristökriisin arvaamattomasta etenemisestä. Hän pohti, että tulevaisuudessa julkisen talouden haasteista tullaan puhumaan ilmastokriisin takia. Paakin mielestä keskustanuorten kuuluisi olla mukana nyt puuhattavassa luontolaissa.

Muitakin teemoja keskustelussa oli. Luukas Lohi muistutti EU-politiikan merkityksestä.

– Se tulee esille liian usein vasta, kun tulee aivan typerä päätös, ja sitä voivotellaan, kun se on jo taputeltu. Jos oltaisi oltu hereillä pari kuukautta aikaisemmin, olisi voitu vaikuttaa.

Ronja Vanhatalo muistutti maaseudun mahdollisuuksista.

– Kun maaseudun tulevaisuudesta puhutaan, näivettyminen nähdään kuin luonnonvoimana. Vai onko niin, että joku on tehnyt päätöksen, että maaseudulla ei ole tulevaisuutta? Jostain tulee ajatus, että ihminen kuuluu kaupunkiin, että pienen kunnan asukas on riski ja suuren mahdollisuus.

Vanhatalo muistutti, kuinka usein maaseudulle muuton haaveet kaatuvat vaikkapa asuntolainan vakuusvaatimuksiin. Hän itsekin hakiessaan autolainaa sai kuulla, että lainaa voitaisiin myöntää 9000 euroa, jos vanhempien maatila laitetaan vakuudeksi.

Matti Pellinen ihmetteli, miksi suomalaiset virastot käyttävät yhdysvaltalaisia palvelimia.

Oikeusministeriön aie siirtää vaalitietojärjestelmä yhdyvaltalaisserverille kaatui, koska se nähtiin turvallisuusongelmana.

– Miksi Digi- ja väestötietovirasto sitten käyttää Amazonia, joka sijaitsee Yhdysvalloissa? Jos Amazon päättää rikkoa sopimuksen yksipuolisesti, Suomi jää pulaan. Miksi Traficom ja Kela ovat siirtäneet palvelimet Yhdysvaltoihin?