Saksa | Saksan vaalitulos horjuttaa Merzin hallitusta – EK varoittaa vaikutuksista EU-päätöksentekoon ja Suomen vientiin

Saksan osavaltiovaalien tulokset horjuttavat liittokansleri Friedrich Merzin hallitusta, millä voi olla merkittäviä suoria ja epäsuoria vaikutuksia sekä EU-politiikkaan että Suomeen, arvioi Elinkeinoelämän keskusliitto (EK).

EK:n EU-asioista vastaavan johtaja Juho Mäki-Lohiluoman laatiman taustamuistion mukaan Suomen turvallisuuden ja yritysten toimintaympäristön vakauden kannalta Saksan Ukraina-tuen ja puolustuspanostusten jatkuvuus on aivan keskeistä. Saksan linjan mahdolliset muutokset tai horjuminen heijastuisivat suoraan myös Suomen turvallisuusympäristöön ja yritysten maariskiin.

Saksi-Anhaltin vaaleissa 6.9. oikeistoradikaali AfD sai 43,8 prosenttia äänistä ja liittokansleripuolue CDU 17,2 prosenttia.

Mecklenburg-Etu-Pommerin vaaleissa sunnuntaina AfD nousi suurimmaksi puolueeksi 38,2 prosentin kannatuksella. SPD sai 35,5 prosenttia ja CDU putosi ensimmäistä kertaa liittotasavallan historiassa kokonaan osavaltioparlamentista vain 4,9 prosentin osuudella.

Viimeaikaisen poliittisen kehityksen valossa Saksan hallituksen toimintakyky heikkenee kaikissa kolmessa Mäki-Lohiluoman tarkastelemassa skenaariossa.

Perusuraskenaariossa hallitus jatkaa heikkona. CDU/CSU ja SPD pysyvät vallassa, koska parempia vaihtoehtoja ei niukan enemmistön vuoksi ole. Saksan EU-kannat kovenevat hallituksen yrittäessä pelastaa heikkenevää kannatustaan. Esimerkiksi monivuotisesta MFF-rahoituskehyksestä sopiminen kuluvan vuoden 2026 loppuun mennessä vaatisi Berliiniltä liikkumavaraa, jota Merzillä on nyt aiempaa vähemmän.

Jos liittokansleri Friedrich Merz eroaisi, puolueet voisivat valita seuraajan – esimerkiksi Nordrhein-Westfalenin pääministerin Hendrik Wüstin – ilman uusia vaaleja. Koalition niukka enemmistö ja mahdolliset SPD:n asettamat ehdot kuitenkin hankaloittaiskivat tilannetta, ja Saksa saattaisi olla viikkoja tai kuukausia poissa pelistä rahoituskehysneuvottelujen loppuvaiheessa.

Jos niin sanottu palomuuri eli puolueiden yhteistyökielto radikaalioikeistolaista AfD:tä kohtaan murtuu osavaltioissa, liittotason lainsäädäntö voi vaikeutua ja vastustus Saksan Ukraina-tukea ja investointirahastoja kohtaan kasvaa.

Saksan poliittisen järjestelmän sisällä suhtautuminen AfD:hen on murroksessa, sillä jo 51 prosenttia saksalaisista ei enää periaatteessa sulkisi pois yhteistyötä puolueen kanssa.

Saksa on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi suurin vientimarkkina Yhdysvaltojen ja Ruotsin jälkeen. Vienti Saksaan on jälkeen kääntynyt varovaiseen kasvuun, mutta poliittinen sekasorto ja epävarmuus ovat EK:n mukaan suurin riski tälle vientikäänteelle sekä Saksan 500 miljardin euron infrastruktuuri- ja ilmastorahaston sekä puolustuspanostusten toimeenpanolle.