Ulkoministeri Valtonen: Seison vaikka yksin Israelin siirtokuntia tuomitsevan julkilausuman takana
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ihmettelee perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kritiikkiä Suomen osallistumisesta Israelin siirtokuntia tuomitsevaan julkilausumaan.
Valtonen kysyi tiedotustilaisuudessa eduskunnassa, onko perussuomalaisten linja se, että palestiinalaiset joutuvat laittomien siirtokuntien laajentuessa tulemaan maahanmuuttajiksi esimerkiksi Suomeen.
– Mihin nämä ihmiset ajattelevat, että nuo noin 5,5 miljoonaa ihmistä siirretään? Haluavatko he, että nämä ihmiset tulevat vaikka Suomeen? Onko tämä perussuomalaisten linja? Valtonen kysyy.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kommentoi keskiviikkona sosiaalisessa mediassa, ettei osallistuminen julkilausumaan ollut hallituksen yhteinen linja. Myös kristillisdemokraatit ovat ilmaisseet tyytymättömyyttä asiaan.
– Valtonen sooloilee taas kerran, Mäkelä kirjoitti.
Valtonen sanoi voivansa seisoa vaikka yksin julkilausuman takana, kun kyseessä ovat kansainvälistä oikeutta rikkovat laittomat siirtokunnat. Hän kuitenkin totesi, ettei ole asiassa hallituksessa yksin, vaan että asiasta on keskusteltu hallituksessa.
Valtosen mukaan myös presidentti Alexander Stubbia on tiedotettu asiasta.
Suomi yhdessä useiden Euroopan maiden ulkoministerien kanssa vaati tiistaina julkaistussa yhteislausumassa Israelia lopettamaan Länsirannan siirtokuntien laajentamisen.
Valtonen myös huomautti, että julkilausumaan kuuluminen myötäilee Suomen pitkäaikaista ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah syytti tiistaina sosiaalisessa mediassa Valtosen linjanneen asiasta ilman hallituksen yhteistä näkemystä.
– Suomen pitkä linja on se, että me paitsi tuemme kansainvälistä oikeutta, olemme myös sitoutuneet kahden valtion malliin. Jos kristillisdemokraatit ovat näistä eri mieltä, niin se kannattaa sanoa ääneen, Valtonen vastasi kritiikkiin.
Israelin hallinto on tukenut avoimesti siirtokuntien rakentamista palestiinalaisalueille. Kansainvälisen oikeuden mukaan kaikki Israelin siirtokunnat miehitetyllä Länsirannalla ovat laittomia.
Elokuussa Israelin rakennus- ja asuntoministeriö avasi tarjouskilpailun yli 1 200 asunnon rakentamisesta Jerusalemin itäpuolelle. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan siirtokunta eristäisi palestiinalaisen Itä-Jerusalemin muista palestiinalaisalueista.
Yhteislausumassa todetaan maiden aikovan ottaa käyttöön kansallisia rajoituksia tai tukea eurooppalaisia rajoituksia, jotka kohdistuvat kauppaan Israelin laittomien Länsirannan siirtokuntien kanssa.
Valtonen kertoi toimittajille keskiviikkona eduskunnassa, että Suomi ei itse voi asettaa tuontirajoituksia siirtokunnista tuleville tuotteille. Tämä johtuu siitä, että näistä kauppaa koskevista rajoituksista päätetään EU-tasolla.
– Sitten mitä tulee pakotelainsäädäntöön, niin usealla Euroopan maalla on siitä oma lainsäädäntönsä, mutta Suomella sellaista ei ole. Aion asettaa ulkoministeriössä kansainvälisen oikeuden osaston pohtimaan ehdotusta tästä tulevalle hallitukselle, Valtonen kertoo.
Mikäli Suomella olisi oma pakotelainsäädäntö, voisi siitä olla Valtosen mukaan hyötyä tulevaisuudessa myös esimerkiksi Venäjälle asetetuissa pakotteissa.
Juttua korjattu 10.9 kello 9.06: Pakotteet-termit korjattu rajoituksiksi. Korjattu Valtonen viimeistä sitaattia: Valtonen aikoo asettaa kansainvälisen oikeuden osaston pohtimaan tulevalle hallitukselle ehdotusta, aiemmin tekstissä luki kansainvälinen osasto. Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että yhteislausumassa todetaan maiden aikovan ottaa käyttöön pakotteita. Kyseessä ovat kuitenkin rajoitukset, eivät pakotteet. Lisäksi korjattu ulkoministeriön kansainvälisen oikeuden osaston nimi, joka aiemmin oli muodossa ulkoministeriön kansainvälinen osasto.