Lukijalta: Liikunnan miljardit on saatava osaksi Suomen kasvupolitiikkaa
6,5 miljardin euron ala ei tarvitse ensisijaisesti lisää liikuntapolitiikkaa – se tarvitsee kasvupolitiikkaa.
Tämä on tärkein johtopäätökseni valtioneuvoston tuoreesta selvityksestä Liikunnan liiketoiminnan ekosysteemi Suomessa.
Kun puhumme liikunnasta, ajattelemme helposti ihmisten liikkumista. Tässä yhteydessä puhutaan kuitenkin paljon suuremmasta kokonaisuudesta: liikunnan, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ympärille rakentuneesta liiketoiminnasta, teknologiasta, palveluista, tapahtumista, kaupasta ja valmistuksesta.
Sen mittakaava on vähintään 6,5 miljardia euroa, ja ekosysteemissä toimii yli 27 000 organisaatiota.
Tämä ei ole enää vain liikuntapolitiikan kysymys. Se on elinkeino- ja kasvupolitiikan kysymys.
Olin mukana myös aiemman liikunnan liiketoimintaa tarkastelleen selvityksen työryhmässä. Siksi uuden raportin lukeminen herättää väistämättä kysymyksen: mitä kymmenessä vuodessa on tapahtunut?
Paljon hyvää. Ala on kasvanut, monipuolistunut ja teknologisoitunut. Mutta yksi asia on muuttunut liian vähän. Monet jo aiemmin tunnistetut rakenteelliset ongelmat ovat edelleen olemassa.
Osaamme tehdä selvityksiä. Osaamme perustaa hankkeita. Osaamme puhua yhteistyöstä. Mutta osaammeko muuttaa rakenteita? Suomessa liikunnan ympärille rakentuvaa elinkeinotoimintaa tarkastellaan edelleen liian usein harrastustoiminnan jatkeena tai julkisena palveluna.
Se on myös yrityksiä, työpaikkoja, innovaatioita, vientiä ja verotuloja. Ja ennen kaikkea se liittyy ihmisten toimintakykyyn.
Tässä on Suomen kannalta valtava mahdollisuus. Jos parempi toimintakyky vähentää sairauspoissaoloja, pidentää työuria ja vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta, kyse ei ole vain liikuntamenosta.
Kyse on investoinnista.
Siksi liikunnan, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ympärille rakentuvat yritykset pitäisi ottaa paljon nykyistä vahvemmin mukaan ennaltaehkäiseviin palveluihin. Julkisia hankintoja pitäisi käyttää myös innovaatioiden ja kasvun vauhdittamiseen. Suomalaista liikunta- ja hyvinvointiteknologiaa pitäisi pystyä rakentamaan kansainväliseksi vientiliiketoiminnaksi.
Valtioneuvoston selvityksessä ehdotetaan liikunta-alan yhteisen kasvuohjelman ja vision laatimista. Ajatus on kannatettava.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto tiivisti asian selvityksen julkistamisen yhteydessä osuvasti:
”Nyt on aika nostaa liikunnan liiketoiminta selkeämmin osaksi Suomen kasvupolitiikkaa. Suunnan on oltava kohti kasvua, kansainvälistymistä ja vientiä – ja valtion tehtävänä on rakentaa yrityksille edellytykset onnistua.”
Mutta yksi asia pitää tehdä toisin kuin ennen. Suomi ei tarvitse uutta työryhmää todistamaan, että liikunta on tärkeää.
Tarvitsemme päätöksiä.
Tarvitsemme toimintamallin, jossa liikunnan ympärille syntyvä yritystoiminta kytketään osaksi elinkeino-, terveys-, työkyky-, innovaatio- ja vientipolitiikkaa.
Samalla on pidettävä huolta siitä, että ihmisillä on mahdollisuus liikkua ja että liikunnan perusedellytykset ovat kunnossa koko Suomessa. Hyvinvointi ja kasvu eivät ole vastakkaisia tavoitteita.
Toimintakyky on hyvinvointia. Toimintakykyyn liittyvä osaaminen on liiketoimintaa. Ja onnistunut liiketoiminta voi synnyttää kasvua.
Olin mukana selvittämässä tätä kysymystä jo kerran. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin meillä on entistä parempi tieto kokonaisuuden mittakaavasta.
Seuraavaksi tarvitaan rohkeutta toimia.
6,5 miljardin euron ala ei tarvitse ensisijaisesti lisää liikuntapolitiikkaa. Se tarvitsee kasvupolitiikkaa.
Ari Puroaho
yrittäjä, liikunta- ja hyvinvointialan asiantuntija
Suomen Keskustayrittäjät, hallituksen jäsen
keskustan Uudenmaan piirin yrittäjäyhdyshenkilö
Vantaan Keskustan kunnallisjärjestön hallituksen jäsen
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/