Haakon on uusi Norjan kuningas – Näin skandaalit ovat ravisuttaneet perhettä
Norjan uusi kuningas on 53-vuotias Haakon. Hän ei syntynyt esikoisena, sillä prinsessa Märtha Louise syntyi lähes kaksi vuotta aiemmin. Norjan laki suosi tuolloin kuitenkin kruununperimysjärjestyksessä miehiä.
Perimysjärjestystä määrittelevät säädökset ovat sittemmin muuttuneet, joten Haakonin esikoistyttären on määrä periä aikanaan kruunu.
Haakon avioitui vuonna 2001 Mette-Marit Tjessem Höibyn kanssa, josta tulee Norjan kuningatar. Haakonin avioituminen kohotti aikanaan kulmia, sillä hänen puolisonsa Mette-Marit oli pariskunnan tavatessa yksinhuoltaja, jolla oli menneisyyttä huumepiireissä.
Pariskunnasta tuli kuitenkin nopeasti suosittu, ei vähiten siksi, että he saivat kaksi lasta eli prinsessa Ingrid Alexandran ja prinssi Sverre Magnusin.
Perheeseen kuuluu myös Mette-Maritin poika Marius Borg Höiby aiemmasta suhteesta.
Norjan kuningasperhe on perinteisesti ollut suosittu, mutta ongelmat toisensa jälkeen ovat heikentäneet kuningashuoneen asemaa.
Norjan yleisradioyhtiö NRK kertoi helmikuussa, että 60 prosenttia norjalaisista tukee edelleen monarkiaa. Luku oli laskenut kymmenen prosenttiyksikköä vain kuukaudessa. Tulosta tulkittiin niin, että erityisesti kruununprinssi Haakonin perheeseen liittyvät ongelmat vaikuttivat suosiolukuihin.
Kun nyt edesmennyt kuningas Harald sai asteikolla 1–10 kuningashuoneen edustajana arvosanaksi yli yhdeksän, oli Haakonin arvosana laskenut hiukan alle kahdeksaan ja Mette-Maritin romahtanut alle neljään.
Mette-Maritin kanssakäyminen seksuaalirikoksista tuomitun edesmenneen liikemiehen Jeffrey Epsteinin kanssa on herättänyt ankaraa arvostelua. Lisäksi hänen poikansa, bonusprinssiksikin kutsuttu Marius, sai kesäkuussa neljän vuoden vankeustuomion raiskauksista ja pahoinpitelystä.
Lisäksi Haakonin sisaren prinsessa Märtha Louisen edesottamukset puolisonsa kanssa ovat aiheuttaneet voimakkaita reaktioita. Pariskunta on esiintynyt muun muassa Netflix-dokumentissa.
Norjan valtiomuoto ei kuitenkaan ole ollut uhattuna, sillä Norjan suurkäräjät äänesti helmikuussa erittäin selvin luvuin monarkian säilyttämisen puolesta. Parlamentin jäsenistä 141 äänesti monarkian jatkumisen puolesta. Vain 26 oli valmis siirtymään tasavaltaiseen valtiomuotoon.
Haakon syntyi Oslossa heinäkuussa 1973. Perheen lapsille pyrittiin takaamaan mahdollisimman tavanomainen nuoruus. Haakon kävi koulunsa Oslossa ja suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1992.
Haakonilla on akateemista taustaa, sillä hän on opiskellut Kaliforniassa valtiotieteitä kandidaattitasolle ja kehitysmaatutkimusta Lontoossa. Britannian opinahjona Haakonilla oli London School of Economics and Political Science, josta hänellä on maisterin paperit.
Haakonilla on monien kuninkaallisten tapaan sotilaskoulutus. Varusmiespalveluksensa hän suoritti Norjan merivoimissa. Hän on lisäksi saanut lisäkoulutusta muun muassa armeijan erikoisjoukoissa.