Suomi ja viisi muuta EU-maata: Komission budjettiesitystä leikattava
Kuusi tiukkaa taloudenpitoa kannattavaa EU-maata vaatii, että EU-komission vuosien 2028–34 budjettiehdotusta leikataan useilla sadoilla miljardeilla euroilla.
Leikkausvaatimuksen esittivät Saksan, Suomen, Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan johtajat Berliinissä järjestetyn tapaamisen päätteeksi. Suomea tapaamisessa edusti pääministeri Petteri Orpo (kok.).
EU-komissio julkisti ehdotuksensa tulevaksi rahoituskehykseksi heinäkuussa. Sen mukaan unionin kokonaisrahoitus kaudelle olisi yhteensä 1 893 miljardia euroa.
Neuvottelut unionin tulevasta rahoituskehyksestä ovat parhaillaan käynnissä jäsenmaiden kesken.
Saksan liittokanslerin Friedrich Merzin isännöimään epäviralliseen lounastapaamiseen osallistuivat Orpon lisäksi paikan päällä Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Itävallan liittokansleri Christian Stocker. Lisäksi tapaamiseen osallistuivat videoyhteyden välityksellä Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ja Hollannin pääministeri Rob Jetten.
– Aikana, jolloin lähes kaikki jäsenvaltiot toteuttavat tuskallisia julkisen talouden sopeuttamistoimia, EU:n budjetti ei voi olla poikkeus, kuuden maan johtajat kirjoittivat kannanotossaan.
Mainitut kuusi maata haluavat EU-budjetin painottuvan aiempaa enemmän Euroopan puolustukseen ja sen kilpailukykyyn.
– Olemme nähneet hybridihyökkäyksiä eri puolilla Eurooppaa lähes päivittäin. Meidän on vahvistettava puolustustamme ja jatkettava vankkumatonta tukeamme Ukrainalle, Tanskan Frederiksen sanoi Berliinissä.
Pääministeri Orpo painotti valtioneuvoston julkaisemassa tiedotteessa, että komission ehdottamaa rahoituskehyksen kokoa on pienennettävä eikä mitään menoluokkaa pidä jättää tarkastelun ulkopuolelle.
– On välttämätöntä, että pystymme priorisoimaan rahoituksen tarkoituksenmukaisesti tulevalla kehyskaudella. Asioita on tehtävä tehokkaammin, jotta uusiin tärkeisiin kohteisiin voidaan panostaa, pääministeri Orpo sanoo.
Vuosien 2028–34 rahoituskehyksen hyväksyminen edellyttää jäsenvaltioiden yksimielisyyttä sekä Euroopan parlamentin jäsenten enemmistön hyväksyntää.