Toimittajalta | Nyt aurinko paistaa SDP:lle, mutta yksi kysymys ei jätä demareita rauhaan
”Paska hallitus.” Ne sanat komeilivat sähkökaapin oveen kirjoitetussa tekstissä oululaishotellin edessä kuluneella viikolla.
Samaisessa hotellissa majoittui tiistaista torstaihin SDP:n eduskuntaryhmä, kun se kokoontui kesäkokoukseensa Euroopan kulttuuripääkaupunkiin.
Sähkökaappiin rustattuihin sanoihin kiteytyy paljon pääoppositiopuolueen nykyistä tilannetta.
Orpon hallituksen leikkauspolitiikka on tarjonnut demareille eräänlaisen hunajapurnukan, josta on voinut ammentaa loppumattomiin kansalaisten tuntemaa pettymystä ja raivoa.
Sen siivittämänä SDP on keikkunut sangen pitkään tukevassa gallupjohdossa. Ja mikäs on keikkuessa, kun hallitus näyttää olevan nyt jopa historiallisen epäsuosittu.
Ylen tuoreessa kyselyssä vain kaksi prosenttia suomalaisista kannatti nykyisen hallituspohjan jatkamista ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen. Edes hallituspuolueiden kannattajat eivät antaneet tukeaan nykyisen pohjan jatkolle.
Se etunoja näkyi myös pollevuutena SDP:n kesäkokouksen taustakeskusteluissa.
Demarileirissä saatetaan nyt nojailla rennosti taaksepäin ja hörpiskellä kahvia, kun Orpon hallitus tuntuu sössivän itsekseen omia pelimerkkejään.
Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) ja pääministeri Petteri Orpon (kok.) julkinen riitely Suposta tuntui nostattavan työväenpuolueen toverien suupieliin jopa pientä myhäilyä.
Riitely kun ei tunnetusti usein sada ainakaan tappelupukarien itsensä laariin. Demarit voivat katsella kahinaa rauhassa sivusta ja esiintyä maltillisena aikuisena.
Eduskuntavaaleihin on enää vajaa kahdeksan kuukautta aikaa. Se sanottiin keskusteluissa ääneen, ettei tilanne paljon paremmalta voisi SDP:n näkökulmasta näyttää.
Mutta ei kaikki aivan niin auvoista ja selvää ole. Sekin oli aistittavissa puolueen sisällä, kun pintaa vähän raaputti.
Gallupjohtajan paikka tässä vaiheessa ennen vaaleja on myös hermostuttava ja liukas.
Samalla kun SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman paistoi Rotuaarilla oululaisille lättyjä veikeästi hymyillen, puolueen sisällä jännäiltiin sitä, kuinkahan pitkälle tämä gallupjohto riittää.
Demarileirissä tiedetään varsin hyvin, että peli kovenee vaaleja kohti mentäessä. Samalla myös gallupjohtajan etumatka tapaa kutistua.
Niin kävi Juha Sipilän johtamalle keskustalle, joka mittautti joulukuun 2014 Ylen gallupissa huikeat 26,7 prosentin lukemat. Huhtikuun 2015 eduskuntavaaleihin mennessä se oli tasoittunut 21,1 prosenttiin.
Niin kävi myös Antti Rinteen johtamille demareille, jotka kellottivat marraskuussa 2018 tauluun 22,7 prosentin kannatuksen. Huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa lukema oli enää 17,7 prosenttia. Puolue oli tuolloin lopputuloksissa vain niukin naukin edellä perussuomalaisia, jotka keräsivät 17,5 prosentin kannatuksen.
Ja niin putosivat myös Petteri Orpon kokoomuksen syksyllä 2022 mittauttamat 24,2 prosentin lukemat. Eduskuntavaaleissa 2023 puolue keräsi 20,8 prosentin kannatuksen, joka sekin oli juuri ja juuri perussuomalaisia edellä.
Onhan nykyinen etumatka varmasti riittävä, että ykköspaikka säilyy, demarit pohtivat Oulussa.
Pientä hermoilua demareissa tuntuivat aiheuttavan myös pohdinnat siitä, että oikeistopuolueet muodostaisivat hallituksen ohi vaalivoittaja-SDP:n. Näin siitäkin huolimatta, että Wille Rydmanin (ps.) ja Martin Paasin (kok.) puheet kuitattiin lähinnä haihatteluna.
Gallupjohtajalta vaaditaan vaalien lähestyessä myös muuta kuin pelkkää oppositiopolitikointia.
Enää ei riitä kaiken vastustaminen ja hallituksen syyttäminen, vaan demarien on esitettävä vaalikeskusteluissa myös uskottavia vaihtoehtoja.
Sekin luo hermopainetta.
Demarien rivit eivät lopulta ole niin suorat kuin kesäkokouksen heleässä auringonpaisteessa mieluusti annettiin ymmärtää.
Puolue on kipuillut ja kiistellyt pitkin matkaa suhtautumisestaan velkajarruun. Ensi vaalikaudella pitäisi kyetä hurjiin 8–11 miljardin euron säästöihin.
Nyt esitelty puolustusveromallikaan ei sitä kaikkea ratkaisisi.
Pettävätkö puoluekonkarien hermot, kun vaalikeskusteluissa teemat ovat ankeita ja vastaukset vaikeita? Ja varsinkin, kun velkajarrusta ulos jäänyt Minja Koskelan vasemmistoliitto näyttää vain nousevan?
