Puolaan paenneiden ukrainalaismiesten tilanne hankaloitui – Heitä uhkaa vaikea valinta

Tuhansia Puolaan paenneita ukrainalaismiehiä uhkaa tulevaisuus paperittomina Puolassa tai paluu Ukrainaan ja riski joutua rintamalle.

Tilanne johtuu siitä, että Puola kiristää Ukrainasta tulevia siirtolaisia koskevia säädöksiään samalla, kun Ukraina pyrkii saamaan lisää miehiä rintamalle.

Hostellissa Varsovan laitamilla 18-vuotias Dmytro potee koti-ikävää.

– Jos voisin, pakkaisin laukkuni heti ja lähtisin jalkaisin Ukrainaan, mutta minulle ei ole tulevaisuutta siellä, hän kertoi uutistoimisto AFP:lle heinäkuussa.

Dmytro pakeni Ukrainasta 17-vuotiaana, koska pelkäsi joutuvansa rintamalle kuolemaan.

– Ajattelin, että olisin mennyttä, jos en lähtisi ennen 18:tta syntymäpäivääni.

Dmytro elää nyt hostellissa yhdessä noin sadan ukrainalaismiehen kanssa, jotka työskentelevät pääosin tehtaissa, varastoissa ja ruokalähetteinä. Heidän tulevaisuutensa on epäselvä.

Puola, jossa elää noin miljoona ukrainalaispakolaista, lopetti maaliskuussa tukiohjelmansa ukrainalaispakolaisille.

Nyt he ovat samalla viivalla muiden ulkomaalaisten kanssa, ja Puolan maahanmuuttopolitiikka on yksi Euroopan tiukimmista.

Puolalaisen rasisminvastaisen Nigdy Wiecej (Ei enää koskaan) -kansalaisjärjestön edustajan Anna Tatarin mukaan tilanne on häpeäksi Puolan valtiolle.

– Se iskee kaikkein haavoittuvimpiin ryhmiin, hän sanoo.

Ukrainan pyynnöstä EU päätti kesällä, ettei se enää myönnä tilapäistä suojelua asevelvollisuusikäisille ukrainalaismiehille.

Ukrainalaisen siirtolaisuusasiantuntijan Andri Gaidutskyin mukaan ukrainalaismiehet todennäköisesti hakevat sen vuoksi Euroopasta pitkäaikaisia oleskelulupia.

Dmytron kanssa samassa hostellissa asuva Volodymyr, 50, odottaa päätöstä oleskelulupahakemukseensa. Hän pakeni kolme vuotta sitten liikekannallepanoa ja saapui Puolaan laittomasti.

– Olen huolissani, koska en tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu, hän sanoo.

Hänenkin tilannettaan hankaloittaa myös se, että Ukraina lopetti viime vuonna konsulipalveluiden tarjoamisen ukrainalaismiehille, jos heidän asepalvelustietonsa eivät ole ajan tasalla.

Vaikeuksia on ollut myös niillä, jotka ovat poistuneet Ukrainasta luvallisesti. Esimerkiksi Andrilla, joka on vammaisen äitinsä huoltaja, oli vaikeuksia päästä pois Ukrainasta.

– Ukrainalainen rajavartija ei halunnut päästää minua rajan yli, vaikka minulla oli siihen lupa, hän sanoo.

Maahanmuuttobyrokratian lisäksi myös asenteet ukrainalaisia kohtaan ovat kiristyneet.

Hiljattain oppositiopuolue Laki ja oikeus ehdotti työttömien ukrainalaismiesten karkotusta maasta. Vaikka maan hallitus tyrmäsi ehdotuksen, sitä kannatti mielipidetiedustelun mukaan kaksi kolmesta puolalaisesta.

Dmytro kertoo ilmapiirin kiristyneen myös tehtaalla, jossa hän työskentelee.

– Työtoverini kääntää jokaisen keskustelun ukrainalaisiin ja siihen, miten paljon me häntä vaivaamme.

Ukrainalaismiehiltä kysytään yhä useammin, miksi he eivät ole rintamalla. Nigdy Wiecej -järjestön mukaan myös rikokset ukrainalaisia vastaan, kuten vihapuhe ja pahoinpitelyt, ovat lisääntyneet sen jälkeen, kun kiihkoisänmaallinen Karol Nawrocki valittiin Puolan presidentiksi viime vuonna.

– Kun sota loppuu, menen kotiin ja tämä on ohi. Olen saanut tarpeekseni, Volodymyr sanoo.