Maailman terveysjärjestö julkaisi uudet linjaukset dementian valtavan hintalapun pienentämiseksi

Muistisairaudet maksavat yhteiskunnalle jo ennen kuin niitä edes havaitaan.

Itä-Suomen yliopiston tutkimustulosten mukaan varhain alkava muistisairaus aiheuttaa merkittäviä työkyvyn ja ansiotulojen menetyksiä jopa 15 vuotta ennen diagnoosia. Tutkimuksessa arvioidaan, että ennen muistisairauden havaitsemista yhden ihmisen työpanoksen heikentymisestä voi koitua 75 000 euronkin laskennallinen hintalappu.

Tarkkoja lukuja ei ole, mutta muistisairauksien lasku yhteiskunnalle pyörii vuosittain kaiken kaikkiaan jopa miljardeissa, sanoo Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön johtaja, professori Eino Solje.

Sairastuminen säteilee taloudellisesti myös yhteiskuntaan ja läheisten elämään.

– Omaisten tulotaso, työllisyys ja terveys muuttuvat, Solje sanoo.

Maailman terveysjärjestön WHO:n uusi dementialinjaus lupaa kuitenkin hyvää. Sen mukaan jopa 45 prosenttia dementiariskistä liittyy tekijöihin, joihin ihminen voi itse vaikuttaa.

Heinäkuun puolivälissä julkaistun linjauksen mukaan uusia riskitekijöitä ovat esimerkiksi kuulon heikkeneminen ja ilmansaasteet. Solje avaa, että näiden lisäksi on joukko ennestään tiedettyjä riskitekijöitä, joita tulisi välttää. Niitä ovat muun muassa alkoholin ja tupakan käyttö sekä sosiaalinen eristäytyminen.

– The usual suspects, vanhat tutut, Solje heittää.

Suomessa riskitekijöistä korostuvat esimerkiksi ylipainoisuus, vähäinen liikunta ja alkoholin käyttö, Solje perkaa. Hän myös painottaa, että mainituilla asioilla on lukuisia muitakin vakavia terveysvaikutuksia kuin dementiariskin kasvu. Suomesta löytyy kuitenkin myös kehuttavaa.

– Ilmansaasteita on vähemmän verrattuna moniin muihin maihin, ja esimerkiksi pyöräilykypärää käytetään paljon, mikä vähentää päävammoja.

Punaisen lihan syöntiä olisi syytä vähentää ja ruoan tulisi olla terveellistä. Vielä ei ole tutkimustietoa, pienentääkö kasvis- tai vegaaniruokavalio riskiä sairastua dementiaan.

Soljen mukaan Suomessa vallitsee yhä virheellinen käsitys, että ylipaino olisi ihmisen oma valinta. Hänen mukaansa siihen tulisi suhtautua kuin mihin tahansa muuhun sairauteen ja hoitaa sitä tehokkaasti.

Muutoinkaan merkittävä osa dementian riskitekijöistä ei ole yksilön käsissä, Solje muistuttaa. Esimerkiksi uutena riskitekijänä listattu ilmanlaatu on pääosin yhteiskunnallinen kysymys, johon esimerkiksi valtiot tai yritykset voivat puuttua.

Listalle mahtuu vaikka ja mitä muutakin yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

– Liikuntapaikkojen määrä ja saatavuus, kuulon ja näön kuntoutus ja kolesterolin seulova mittaaminen, Solje luettelee.

Muistisairauksien tutkimista vaikeuttaa niiden hidas kehittyminen. Tavallisimmin niihin sairastuvat yli 65-vuotiaat. Oireeton vaihe on pitkä ja voi alkaa jo keski-iässä, jolloin myös riskitekijöiden välttäminen tulisi viimeistään aloittaa.

– Jos niihin keskittyy vasta eläkeiässä, on menettänyt jo valtavasti potentiaalia riskin pienentämiselle, Solje avaa.

Jos ihminen sairastuu kahdeksankymppisenä muistisairauteen, prosessi on ollut pitkään käynnissä. Suomessa ei tehdä muistisairauksien väestötason seulontoja. Näin siitä huolimatta, että ne ovat Suomessa naisten toiseksi yleisin kuolinsyy ja yksi kalliista sairausryhmistä.

Dementian aiheuttamat vuosittaiset kustannukset maailmantaloudelle ovat Maailman terveysjärjestön arvion mukaan noin 1,3 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Yksi biljoona on tuhat miljardia ja siinä on ykkösen perässä 12 nollaa.