"Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?" Suvivirrestä kiistellään jälleen
Uskonnolliset laulut kouluissa ovat taas kiistelyn aiheena kevätjuhlien alla.
Julkisuudessa on nyt esillä tapaus, jossa Espoo sai yhdenvertaisuuslautakunnalta 10 000 euron uhkasakon Suvivirren sekä Varpunen jouluaamuna -laulun esittämisestä osana koulun kevät- ja joulujuhlia. Espoota suositetaan myös maksamaan lauluille altistuneelle oppilaalle 2 500 euroa hyvitystä.
Laulujen sisältymisestä juhlaan ei kerrottu etukäteen. Tapauksesta kertoo muiden muassa Yle.
Keskustan opettajataustainen kansanedustaja Jouni Ovaska ihmettelee lautakunnan linjausta.
Hän muistuttaa, että eduskunnan perustuslakivaliokunta on jo kauan sitten linjannut, ettei yksittäisen virren laulaminen tee koulun juhlasta uskonnon harjoittamiseksi katsottavaa tilaisuutta.
– Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää? Miksi me suomalaiset häpeämme itseämme ja perinteitämme, Ovaska kysyy tiedotteessa.
– Muualla Euroopassa valtiot siirtävät historiaansa ylpeänä tuleville sukupolville, mutta me muutamme koko järjestelmää, jos yksi henkilö loukkaantuu.
Ovaskan mukaan on ”naurettavaa”, jos kulttuuriperinteiden siirtämisestä pitää raportoida etu- ja jälkikäteen.
– Tällaista perustuslakivaliokunta ei varmastikaan ole tarkoittanut. Ja jos linjauksen tarkastuksen tarvetta on, valiokunnan on syytä se tehdä, Ovaska näkee.
Ovaskan mukaan opetusministerin tulee huolehtia, että Suomen kouluissa on yhteneväiset käytännöt eikä jokakeväistä Suvivirsi-riitaa tarvitse jatkossa enää käydä.
Keskustan kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi puolustaa myös Suvivirren laulamista kouluissa.
– Käyty keskustelu on jälleen osoitus siitä, kuinka herkästi keskustelu uskonnon asemasta koulussa kärjistyy, hän sanoo tiedotteessa.
Kemppi muistuttaa, ettei perustuslakivaliokunnan linja ole pelkkä mielipide, vaan se perustuu perustuslain tulkintaan ja vuosien oikeudelliseen kehitykseen. Perustuslakivaliokunta on nimenomaan korostanut sitä, että keskeistä on juhlan laaja sisältö, ei yksittäinen kappalevalinta.
Kempin mielestä nyt on kuitenkin ajauduttu ylivarovaisuuteen, sillä kouluissa on peruttu konsertteja, poistettu sisältöjä ja siirretty juhlia pois kirkoista peläten loukkaamisen mahdollisuutta.
– Tällainen ylivarovaisuus voi pahimmillaan johtaa siihen, että monet suomalaiseen kulttuuriin kiinteästi juurtuneet perinteet katoavat. Suvivirsi on osa juuri tällaista kulttuuriperinnettä ja sitä kuuluu laulaa kevätjuhlassa.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) tekee niin ikään selväksi sen, että että valiokunnan linjauksen mukaan yksittäinen virsi ei tee koulun juhlasta uskonnon harjoittamiseksi katsottavaa tilaisuutta, vaan kyse on suomalaiseen kulttuuriin kuuluvasta juhlatraditiosta.
– Valiokunta ei siis ole pitänyt Suvivirren laulamista osana koulun yhteistä kevätjuhlaa minään ongelmana perustuslain turvaaman uskonnonvapauden – eikä myöskään yhdenvertaisuussääntelyn – kannalta, Vestan sanoo tiedotteessa.
Vestmanin mukaan valiokunta on perustellut linjauksiaan kattavasti myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöllä. Se on katsonut, ettei esimerkiksi kristinuskoon viittaava krusifiksi Italian valtion koulun seinällä loukannut ihmisoikeussopimuksessa turvattua uskonnonvapautta.
Vestman oudoksuu sitä, että valiokunnan toistuvista, oikeudellisesti perustelluista ja hyvin vakiintuneista kannoista huolimatta Suvivirren sekä eräiden joululaulujen asemaa kyseenalaistetaan osana koulujen juhlia.
– Perustuslakivaliokunta on korostanut kaukonäköisesti, että pitkälle viety uskonnollista alkuperää olevien perinteiden välttäminen ei edistä uskonnollista suvaitsevaisuutta. On riski, että vaatimuksilla suomalaisen kristillisperäisen juhlatradition poistamisesta tehdään karhunpalvelus sille asialle, jota vaatimuksella kuvitellaan edistettävän. Epäviisasta, Vestman toteaa.
Tiedotteessaan Vestman kuitenkin sanoo, ettei hän ota kantaa itsenäisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan tuoreeseen ratkaisuun.