Lukijalta: Kaikki datakeskusten sähkönkulutus ei ole järjestelmätasolla samanlaista
Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Paula Kivimaa ja erikoistutkija Santtu Karhinen esittivät 28. huhtikuuta Helsingin Sanomissa julkaistussa artikkelissa lukuisia hyvin perusteltuja ajatuksia datakeskuksista ja niiden mahdollisista tulevaisuuden vaikutuksista.
Näistä huolista on kuitenkin hyvin pitkä matka siihen ajatukseen, että vähäpäästöinen sähkö pitäisi lähtökohtaisesti mieltää ”strategiseksi resurssiksi”, jota pitäisi jakaa poliittisin ehdoin.
Sähkö on tuoretavaraa, jonka tarjonta ja kysyntä vaihtelevat hetkittäin. Hintamekanismi on tärkein keino ohjata sen käyttöä mahdollisimman hyödylliseen tarkoitukseen.
Kun hinnan roolia heikennetään ja tilalle asetetaan esimerkiksi tulkinnanvaraisia ”oikeudenmukaisuuskriteerejä”, tuloksena on väärä allokaatio ja epätehokas käyttö.
Kivimaa ja Karhinen tunnistavat keskeisen energiamarkkinoiden ongelman oikein: joustamaton tuotanto ja joustamaton kulutus eivät kohtaa riittävän hyvin ajassa, paikassa ja mittaluokissa.
Ratkaisu tähän ongelmaan ei kuitenkaan ole hallinnollinen velvoite tai poliittinen ohjaus, vaan tavoitteena pitäisi olla vaikuttaa suoraan kulutusrakenteeseen.
Tämä on käytännössä järjestelmän näkökulmasta keskeisin tavoite, koska tuotantopuolen olosuhderiippuvuus tekee siitä lähtökohtaisesti jäykkää, eikä mikään määrä varastointia tai siirtoyhteyksiä riitä tasapainottamaan järjestelmää mielekkäästi lähitulevaisuudessa.
Käytännössä pitää ymmärtää, että kaikki teollinen suurkulutus ei ole järjestelmätasolta tarkasteltuna luonteeltaan samanlaista tai edes samanarvoista.
Joustava suurkulutus – erityisesti tilatonta laskentaa suorittavat joustavat datakeskukset ja muut portaattomasti keskeytettävät suurkuormat – toimivat sähköjärjestelmässä hyvin eri tavalla kuin perinteinen äärimmäisen korkeaan käyttöasteeseen lukittu jäykkä kuorma.
Tutkimuskirjallisuudessa tällainen joustava suurkuorma on juuri sitä, mitä tuotanto-olosuhteista riippuva vähäpäästöinen sähköjärjestelmä tarvitsee: nopeasti ja portaattomasti markkinahinnan mukaan säädettävä, maantieteellisesti siirrettävä suurkulutus, joka reagoi hintaan ennustettavasti, edullisesti ja tasalaatuisesti sekunneissa.
Mitä enemmän tarjolla on kitkattomia kysyntäjoustoresursseja, jotka voidaan poistaa verkosta välittömästi ilman merkittäviä tuotantotappioita ja jotka kuluttavat edullisimpia tuotantohetkiä, sitä parempi.
Tällaiset kuormat toimivat myös ”viime käden ostajina” tilanteissa, joissa vähäpäästöistä tuotantoa jouduttaisiin muuten rajoittamaan tai myymään negatiivisella hinnalla.
Suomen sähköjärjestelmän näkökulmasta tilanne on suoraviivainen: tuuli ja aurinko tuottavat epäsäännöllisesti kulutustarpeesta riippumatta, ja ilman joustavaa suurkulutusta syntyy joko hukkaa tai tarvetta kalliille varajärjestelmille.
Joustava suurkulutus voi auttaa järjestelmätasapainon saavuttamisessa sekä tukea markkinaehtoisesti vähäpäästöisen tuotannon kannattavuutta ja vähentää järjestelmäkustannuksia. Tämä on mahdollista, jos ja vain jos se saa toimia hinnan ohjaamana.
Järjestelmänäkökulmasta tarkasteltuna tiukempien ehtojen ja velvoitteiden tulisi koskea ensisijaisesti joustamattomia ja jäykkiä suurkuluttajia. Keskeinen ongelma datakeskuksia ja muita teollisia suurkuluttajia koskevassa keskustelussa on se, että joustavan suurkulutuksen merkitystä ei vieläkään täysin ymmärretä.
Tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta koskevien ehtojen ei pidä jarruttaa kaikkea suurkulutuksen kehittämistä.
Keskeistä on varmistaa, että ne jäykät suurkuluttajat, jotka eivät suostu joustamaan, kantavat vastuunsa järjestelmän tasapainottamisen kustannuksista – ja palkita niitä suurkuluttajia, jotka tarjoavat järjestelmälle arvokasta joustopalvelua.
Tämä tarkoittaa kulutustyyppien ja kulutuksen luonteen tarkempaa erittelyä, jotta kaikki osapuolet ymmärtäisivät nykyistä paremmin joustavan suurkulutuksen merkityksen ja kriittisyyden järjestelmätasolla.
Valtion tehtävä on asettaa energiamarkkinoiden perusraamit siten, että ne ohjaavat toivottuun käyttäytymiseen ilman että ne rajoittavat itse investointeja.
Thomas Brand
tutkimusjohtaja, Coinmotion Oy
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/