VATT: Työperäisten maahanmuuttajien saamat nettotulonsiirrot pienempiä kuin suomalaistaustaisilla

Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset saivat vuonna 2023 vähemmän tulonsiirtoja kuin suomalaistaustaiset, ilmenee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) Datahuoneen selvityksestä. Taustalla on pitkälti ikärakenne, sillä lähes kaikki ulkomaalaistaustaiset ovat työikäisiä.

Suomalaistaustaisissa on paljon eläkeikäisiä. Heille maksettiin eläkkeitä yhteensä 37 miljardin euron edestä. Ne muodostivat noin kolme neljäsosaa koko väestön saamista tulonsiirroista.

Ulkomaalaistaustaiset saivat kuitenkin keskimäärin selvästi suomalaistaustaisia enemmän työttömyysetuuksia, asumistukia ja toimeentulotukia.

Työperusteisella oleskeluluvalla Suomeen muuttaneet saivat vähemmän nettotulonsiirtoja kuin ikä- ja sukupuolijakaumaltaan samanlaiset suomalaistaustaiset. Suojelu- tai perheperusteella Suomeen tulleiden nettotulonsiirrot olivat taas selvästi negatiivisia, eli heille maksettiin enemmän tukia kuin mitä he veronmaksajina rahoittivat.

VATT selvitti maahanmuuton kustannuksia ja hyötyjä julkiselle taloudelle valtiovarainministeriön toimeksiannosta. VATT toteaa, että selvityksessä tarkastellut tulonsiirrot kattavat vain osan julkisen talouden tuloista ja menoista. Niiden ulkopuolelle jäävät esimerkiksi välilliset verot ja julkisten palvelujen käyttö.

Selvityksen alkaessa VATT totesi, että maahanmuutosta julkiselle taloudelle koituvien hyötyjen ja kustannusten sekä niiden erotuksen arviointi on haastavaa ja kaikkia hyötyjä ja kustannuksia on mahdotonta huomioida.

Ihmisen julkistaloudellisten vaikutusten arvioimiseksi tulisi VATTin mukaan huomioida tämän koko elinkaarensa aikana aiheuttamat menot ja tuottamat tulot. Maahanmuuton julkistaloudellisten seurausten selvittäminen vaatii näin ollen lisätyötä, jota VATT Datahuone aikoo jatkaa toimeksiantonsa mukaisesti.